keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Tentti tulossa




Niin on mulla pöytäkin olemassa mutta sängyssä on vaan niin kiva lueskella =)

tiistai 26. lokakuuta 2010

Kerron kuvin I

Liegen reissulta ykkösluokan junavaunun historiallinen näkymä


Aachenin näkymiä





maanantai 18. lokakuuta 2010

Mohairkarppi

Jospa kirjoittelisin pitkästä aikaa karppipostauksen. Suunnilleen sen kuukauden oli täällä karppaillut, tyylillä enemmän ja vähemmän. Juhlana juhlitaan huoletta ja arkena syödään enemmän karpisti. Viikonloppuna käytiin tutustumassa Liegeen, joka on siis kaupunki tuossa Belgian puolella. Siellä vetäsin pitkästä aikaa italialaista pizzaa, aika aitoa sellaista. Mutta muuten olen karppaillut aikalailla. On ihanaa kun kaupassa ei tule enää niitä mielitekoja eikä tunnu missään kävellä leipähyllyn ohitse juustotiskille tai muualle. Hiilareita tulee näinä päivinä vegeistä ja soijamaidosta, joita molempia sisäistän suuret määrät. Soijamaitoa tai light soijajuomaa menee vähintäin puolilitraa päivässä ja olen tähän aika tyytyväinen, samalla paikkaantuu osa makeannälästä ja tuo passaa niin täydellisesti mutteripannukahvin kera että ei sanotuksi saa... Hiilarimäärä on puolta pienempi kuin tavallisessa maidossa. Juomaan on lisätty myös runsaasti kalsiumia ja d-vitskua, joten se on luille hyväksi.. ja musta vaikuttaa että se soijan sisältämä kasvisestrogeeni vaimikäsenytonkaan vaikuttaa, ei ole tullut tarvetta käyttää lääke-estroja vähään aikaan. Pavuissa olen siirtynyt pakestetuista härkäpavuista tuoreisiin leikkopapuihin.. pavut on pop. Mulla on varmaan joku puutetila tai ihan fyysinen tarve noille sillä joka kerta kun käyn kaupassa raahaan kotiin yli 700g paketin noita papuja ja kaikki tulee käyttöön. Yleensä kyllästyn tosi helposti, jos pitää syödä jotain samaa useampi päivä mutta noita menee nyt jo kohta useampi kuukausi. Jänskäää!

Naposteena täältä löytyy pähkinöitä, monenlaisissa mausteissa ja ihan plain roasted also. Kätsyjä ovat myös minisalamit, tumma suklaa.. toisaalta aika vähän on tarvinnut ottaa napostetta mukaan minnekään. Ainoat ongelmakohdat on aamluennot, joka on taas huomennakin edessä. En oikein osaa syödä heti noustuani mutta nälkä alkaa kyllä tulla esiin sen parituntisen luennon aikana.. mutta enpä tuotakaan ihan ongelmaksi kutsuisi..

Nälän tunne on aika erilainen kuin antikarppi aikoina. Nälkä on selvemmin tunnistettavissa vaikka se välillä viipyykin ja on muistutettava itseään syömisestä. Toisaalta joinain aamuina sitä herää siihen, että nyt aamiaista nassun eteen ja heti. Ei valittamista, maha tykkää, minä tykkään, paino putoaa ja olo keventyy.

lauantai 16. lokakuuta 2010

Paluu

paluumatka Suomesta ansaitsee oman merkintänsä. Matka meni kokonaisuudessaan hyvin ja pääsin kotiin yhtenä kappaleena mutta matka sisälsi monenlaista tilannekomiikkaa ja säätöä että oli vaikea uskoa miten kaikki mahtuikin yhteen päivään.

Ensinnäkin kentällä Suomen päässä asioin ylihitaalla check-in-koneella joka oli jotenkin onnistunut printtaamaan viivakoodin väärin tms. joten mun matkasuunnitelmat oli suuren uteliaisuuden kohteena kun pyrin koneeseen. Ei tainnut olla sillä tädillä ihan paras päivä kun kamalan tiukasti kävi multa tiukkaamaan matkan päämäärää.

No koneessa mulla oli ärsyttävin paikka eli keskellä penkkiriviä mutta ei siinä vielä kaikki.. ikkunavierustapaikalla istui lentopelkoinen pappi tai muu hengellinen johtaja, joka rukoili koko matkan ajan, ääneti mutta näkyvästi. Korostaisin faktaa koko ajan, onhan siinä vähän jännä istua kun toinen pitää messua tms. Ei se yksin lentäminen ole minullekaan vielä liian tuttua. No niin siis oikeanpuoleisen käsinojan vei messuava henkimies.. vasemmalta puolelta penkilleni vyöryi mahtipontisen kokoinen vanhaltaviinalta vahvasti haiskahtava Oksasen puhdistusta englanniksi lukeva mieshenkilö, joka piti lueskelustaan välillä taukoa viuhtoakseen/elehtiäkseen ponnekkaasti kaikkiin mahdollisiin ilmansuuntiin. Tämäkään henkilö ei kyllä sanonut koskaan mitään mutta tunnetta ilmeisesti riitti. Siinä minä sitten istuin Pratchetin ja Kornin kanssa, minäkin äänettömästi mutta myös eleettömästi koska ei minulla ollut tilaa eleilyyn. Tunteikas lento Amsterdamiin.

Todellinen säätö ja ressi alkoi vasta Schipolin päässä kun minulle selvisi että jostain syystä X koko dutch train system testasi jotain uutta aikataulua jonka vuoksi asemilla olevat tiedot eivät pitäneet paikkaansa. Amsterdamista kulkee yleensä todella helposti tänne etelään mutta tällä kertaa jouduin matkaamaan Hollantia ristiinrastiin kaikkiin mahdollisiin suuntiin ja matka tuntui kestävän loputtomasti. Vaihdoin junaa yhteensä neljästi, jokaisella kerralla vaihtoaikaa oli vain muutama minuutti, joka kerta asema ja paikkakunta oli täysin tuntematon. Koska tuo aikataulunmuutos tuli kaikille yllätyksenä oli junat myös täynnä, niin täynnä ettei se varmaan ollut kenellekään kamalan miellyttävää. Ensimmäisen pätkän, joka taisi olla väleistä pisin, noin tunnin seisoin junan "aulassa" siinä heti ovien edessä. Tila oli käsittämättömän täynnä ihmisiä ja laukkuja, kaikki roikuttiin jossain kahvoissa ja yritettiin vaan pysyä pystyssä. Onneksi muut vaihdot ja junat olivat inhimillisempiä mutta silti matka oli harvinaisen ressaava ja mahdottoman monimutkainen.

Lopulta kuitenkin saavuin Maastrichtiin, väsyneenä ja täysin räjähtäneenä. Olin suunnitellut lukevani junassa Kantin ontologista metafysiikkaa, toisin kävi, yllättäen.
Pienellä viiveellä selvitän jotain viime aikojen riennoista. Kävin piipahtamassa Suomessa, matkustin viikko sitten tiistaina ja takaisin riensin sunnuntaina. Oli todella ihana nähdä omia ihmisiä ja eläimiä. Todella omituista oli olla tutuissa paikoissa, maassa jossa ymmärtää kaiken mitä kaikki muut puhuu. Oli kaikkea extrakivaa kuten taidenäyttelyn avajaisia ja keikkaa ja kaikkea. Vaarin juhlat kruunasi viikon. Ja suurin ylläri oli the surftonesin keikka torvessa, että senkin pääsi kokemaan, hyvää tuuria!

Oli myös siistiä päästä käymään kampaajalla. Nyt on räväkkä ja energinen uusi ilme. Uskalsin viimein ajattaa toisen sivun koneella elikkä vasen sivu on ajeltu kolmemillisellä terällä ja muuten tyyli on kevennetty ja piikikäs niinkuin pitääkin olla. Kuvaa tästä laitan kunhan saan otettua siedettävän otoksen.

Kuvasin Lahdessa hyvässä seurassa mitä upeinta ruskaa..





maanantai 4. lokakuuta 2010