Hömppää

Pikainen hömppäpostaus. Sain juuri ensimmäisen jolie.fi:stä tilaamani paketin kotiin ja testiin. Mukaan lähti Alpadermin ravitseva hoitovoide ja Couleur caramelin vaalea peiteaine. Olen lueskellut jolien tyttöjen blogeja jo useamman kuukauden mutta vasta nyt innostuin tilaamaan verkkokaupasta tuotteita. Mutta kyllä kannatti. Tuollainen kosmetiikkaostos on parhaimmillaan panostusta ja luksusta. Ja tämä on sitä parhainta laatua, tuotteet saapuvat kauniissa mintunvihreässä paketissa. Paketin sisältävä minttuinen silkkipaperinyytti sisältää paljon enemmän kuin tilaamani tuotteet, mukana on monenlaisia testereitä, jotka on valittu juuri minun ihotyypilleni. Ja löytyipä kirjeestä myös aurinkoiset terveiset lähettäjiltä. Niin hienoa.

Täytyy päästä käymään Helsingissä sijaitsevassa putiikissa mahdollisimman pian. Haaveilen myös henkilökohtaisesta meikkikurssista, jossa saa meikin, meikkivinkkejä ja 80e (eli koko rahalla) valikoida kosmetiikkaa puodin valikoimista. Olisi niin siistiä nähdä miten ammattilainen meikkaa, miten peittää punoitusta ja muutenkin millaisen ilmeen siellä saisi. Samalla pääsisi kunnolla tutustumaan tuotteisiin ihan hands on-tyylillä.

Malttamaton kun olen testasin heti apladermin voidetta, ensin hieman säikähdin tuoksua, koska olen tottunut siihen, että kaikki valtavirtameikkien tuoksut ärsyttää ruusufinniä. Tämä ei kuitenkaan ärsytä, ainakaan vielä. On todella luksusta, että kosmetiikalla voi olla joku tuoksu, kaikkien hajustamattomien vuosien jälkeen. Rasva on todella tuhdin tuntuista mutta imeytyy aivan käsittämättömän nopeasti ja jättää jälkeensä pehmeänsileän tunteen. Jee, tätä lisää!

Nyt täytyy rientää syömään hieman sienipitsaa, kohta edessä on lähtö sibeliustalolle Sinfonia Lahden konserttiin. Raportoin tuotteista lisää kun saan niihin lisää tuntumaa.

Kuulumisia

Tänään lähti painoon viime kuukausien aherruksen aikaansaannos eli artikkeli vuosikirjassa. Vielä viime päivinä tein siihen viilauksia, lähinnä muotoilin lähteitä. On muuten yllättävän vaikea päätellä erinäisten aineistojen tekijöitä, virallisia nimiä tai nimikkeitä ja kustantajia sellaisista lähteistä jossa niitä ei ole selvästi mainittu. Onneksi on kirjaston tädit ja sedät, joilta voi käydä kysymässä apua tai ainakin käydä yhdessä pohtimassa sitä, mikä minkäkin lähteen kohdalla olisi se oikea tapa merkitä lähdeluetteloon ja viitteisiin.

Eilen onnistuin myös lähes tuhoamaan oman läppärini, keikauttamalla olkalaukulla kahvikupin kumoon. Eilen iskä ahkeroi ja operoi tämän laitoksen kanssa tunteja, jotta saatiin tiedostot siirrettyä turvaan. Tänään vaikuttaa siltä, että tällä voi jopa kirjoittaa, joten ehkä koneella on vielä käyttökuukausia jäljellä.

Tänään kävin päksissä lääkärissä puhumassa vatsajutuista. Onneksi kyseessä oli hyvä tyyppi, sain itseni jonoon kahteen erilliseen testiin, jotka tulevat ajankohtaisiksi muutaman kuukauden päästä. Lääkärisysteemi jännitti aivan tuhottomasti. Olin ihan varma, että se lääkäri olisi joku vuorenkokoinen, mörähtelevä ja huonosti artikuloiva tai muuten kryptinen tapaus, joka olisi vaan todennut että mun pitäisi juoda enemmän vettä ja syödä kuivattuja hedelmiä. Onneksi kävi toisin.

Palattuani Lahteen kävin lounastamassa hyvässä seurassa ja lähdin sokoksen kautta etenemään kohti kotia. Sokoksella piti kuitenkin hetki hengailla koska siellä oli aikamoinen kattaus poliiseja mm. ns. ”Lahden poliisi” Poliisit-sarjasta. Tavallaan julkkisbongaus mutta isolla plussalla sillä kyseessä oli kuitenkin poliisijulkkisbongaus. Oli kyllä herkullinen kotimatka, kun koko ajan oli näköpiirissä vähintään yksi maija tai muu vastaava. Toisaalta hieman hämmentävää, että myös omalta kadulta lähti poliisiauto juuri kun itse kadulle käännyin. Ja eilen poliisit ajeli mun ja bimbon perässä ja kääntyivät jopa saman autoliikkeen pihaan heti mun perässä. Hieman kävi jännittämään, että josko tuolla kertaa minut olisi pysäytetty mutta eipä niin päässyt käymään.

Olen vieläkin ihan ja täysin fiiliksissä Jukka Pojan JA Sound Explosion Bandin keikasta, joka oli siis lauantaina. En onnistunut houkuttelemaan seuraa itselleni joten menin yksin. Mutta kyllä kannatti ja tällä kertaa en yhtään nolostellut sitä että tulee nähdyksi. Ja muuten paljon enemmän tulee tuollaisella pikkuklubikeikalla nähdyksi kuin Lahden öissä tai Heinolassa Jyräässä. Pessimistille tekee hurjan hyvää heittää huolet narikkaan ja vaan tanssia, laulaa ja kenties heittää hieman flirttiäkin peliin. On muuten varsin koomista, että ihmiset ei osaa taputtaa bändille vaan kaikki odottaa, että solisti kömpii lavalle. Sillä musiikilla ja bändin hyvällä tuulella on kuitenkin ratkaiseva merkitys keikan kannalta.

Mutta joo tälläisiä kuulumisia tähän väliin, paljon on sattunut ja tapahtunut muutakin mutta eiköhän tämä riitä tältä erää. Nyt alan ajattelemaan ensi viikolla edessä siintävää esitelmää/luentoa. 

Plan B

Noniin, nyt pitää iskeä uutta matoa koukkuun eli siirtyä suunnitelmasta toiseen. Syy tähän on yllättävä käänne gradun aineistojen saavutettavuudessa. Olin siis pitkällisen pähkäilyn jälkeen päätynyt valitsemaan gradulleni itselleni haastavan mutta aiheen kannalta parhaimman aineiston eli museo- ja taidelautakunnan sekä tämän jälkeisten lautakuntien dokumentit. Muutama viikko sitten ehdin yhden päivän käyttää aineistojen parissa mutta sitten hommaan tuli yksi pulma. Tila missä aineisto sijaitsee on käyttökiellossa kosteus/hiukkasongelmien vuoksi. Samaan tapaan aineisto on käyttökiellossa. Eli yhdessä hetkessä minun koko suunnitelma tulevalle vuodelle lensi roskikseen. Hetki piti kasailla ajatuksia siitä, miten tästä eteenpäin. En haluaisi kovasti muuttaa aineistoa, koska se muuttaisi asiantuntijuuttani.

Joten nyt Plan B eli nyt säädän kaikki mahdolliset "roikkuvat" opinnot alta pois. Luvassa on siis monipuolisesti kul.pon pakollisia ja valinnaisia sekä taidehistorian syventäviä. Ensimmäiseksi teen museologian viimeisen suorituksen, joka tuntuu nyt hauskimmalta aloituskohdalta. Kyseessä on siis museorakennus-essee, joka on varmasti kesäisen artikkeliprojektin jälkeen aika helppo homma, nyt kun tietoa kyseisen taidemuseon tilahistoriasta on jo valmiiksi hankittuna. Luvassa on myös diskurssianalyysin ja retoriikan opintoja. Nyt pitäisi vaan saada sellainen tahtotila ja voimapuuska, että saisin vain suoritettua suorituksen ja suorituksen sen jälkeen.

Toinen isompi juttu on tässä kovaa kyytiä lähestyvä p-h tutkimusseuran syyskokous, jossa uusi vuosikirja julkaistaan, jossa siis artikkelini, ensimmäinen julkaisuni. Samassa tilaisuudessa pidän puolen tunnin esitelmän artikkelin teemoista. Yleisönä tutkimusseuran hallitus, jäseniä, taidemuseoyhdistyksen hallituksen jäseniä eli siis paikallinen tutkijayhteisö ja sinne MINÄ (kaikista ihmisistä) menen luennoimaan. Todella omituinen ajatus. Siis todella omituista.

Aloitin tänän syksynä bailatinon uudelleen ja olen todella tyytyväinen. Viime viikolla ei ollut tuntia ja heti huomaa, että jotain puuttuu. Pidän älyttömän paljon opettajan tyylistä vetää, saa tehdä täysillä, nauttia, antaa palaa, hikoilla mutta toisaalta välillä tehdään jotain kuviota tai liikettä tarkemminkin. Edellisellä kerralla oli todella hauskaa tehdä yksi show-henkinen koreografia ja jiveä tanssitaan Rayn musiikkiin, ihanaa. Nyrkkeilysäkin kurittaminen tuo  myös hyvää energiaa, säkki on alakerrassa joten sinne pitää ottaa aina ipod mukaan, että saa voimamusaa. Toisessa ääripäässä olisi varmasti chi kungin liikkeet, joista ainakin liikkuvaa tiikeriä voisi alkaa tekemään sillä se voisi lisätä päättäväisyyttä ja sitä "hyvää vihaa", jota tarvitaan asioiden aikaansaamiseen.

Intoa saa satavarmasti myös musiikista joten sitä on luvassa Jukka Poika ja Sound Explosion Band lauantaina ja lähitulevaisuudessa siintää myös Nightwishin "Imaginaerum"-ensi esitys + konsertti.