Terve!

Lisäilen lähitulevaisuudessa kuvia mm. käsitöistä. On ollut tässä aikamoista viime aikoina mutta nyt alan taas uudelleen kasailemaan energiaa elämään..

Opiskelurintamalla ajankohtaisena on tutkimussuunnitelman muotoilu. Se on hieman haastavaa, sillä en ole vielä löytänyt tutkimusaineistoa kovinkaan paljoa ja teoreettinen viitekehyskin on hitusen auki.Olen löytänyt mielekkäältä tuntuvia teoreetikkoja mutts on useampikin teos jotka tarvitsen ja joita ei saa mistään kirjastosta eli nyt odotellaan pakettia adlibriksestä =)

Käsitöitä olen luonnollisestikin ehtinyt tekemään tässä viime aikoina paljon vähemmän kuin pari kuukautta sitten. Mutta, mutta.... kyllähän tonttu minussa jo nostaa päätään eli jotain projekteja on käynnissä, joista voi ehkä saada jotain maistiaisia täällä tai ravelryssä. Ja onhan nyt vaiheessa myös aivan ennätyssuuri määrä käsitöitä itselle.

Ravintolinjalla olen alkanut syömään paljon hedelmiä, varsinkin aamupäivisin. Muutenkin olen alkanut kääntää ruokavaliota vähärasvaisempaan suuntaan täyskarpin sijaan. Jotain elementtejä karppauksesta haluan säilyttää. Pyrin välttämään täysin valkosia/pullamössöjauhoja, koska ne selvästi ärsyttää mun systeemiä. Mutta nyt voi syödä paljon vapaammin juurikin hedelmiä, marjoja ja erilaisia kasvíksia.

kipu ja kaipaus kuuluu tähän maailmaan

Sanat jotka pettävät kun niitä tarvitaan. Sanoja ei ole näihin tunnetiloihin.

Puudelini Pepsi jätti kivun ja pelon maailman taakseen ja lähti jahtaamaan tennispalloja muihin maisemiin. Pepsi pääsi Juksun viereen mökkimetsään viettämään ikuista kesää.

Minusta eläinlääkäriaseman sivuilla oleva runo kertoo kaiken mikä on tärkeintä.

---
Jos niin käy
että minusta tulee hauras ja heikko
ja kivut häiritsevät untani
niin sinun on tehtävä
mitä on tehtävä
sillä viimeistä matkaa
ei kukaan ole estävä

sinä tulet surulliseksi - minä ymmärrän
älä anna surusi estää sinua
sillä tänä päivänä enemmän
kuin koskaan ennen
rakkautesi ja ystävyytesi punnitaan

Meillä on ollut niin
monta hyvää vuotta
tulevaa ei kannata surra
et haluaisi minun kärsivän
kun aika koittaa,
anna minun mennä...

Vie minut sinne missä
he auttavat minua
mutta pysy luonani loppuun
pidä minua lujasti ja
puhu minulle
kunnes silmäni ovat sulkeutuneet

Tiedän että aikanaan
sinäkin huomaat sen olevan ystävyyttä
jota minulle osoitat
vaikka häntäni on viimeisen
kerran heilahtanut
niin kivulta ja kärsimykseltä
olen säästynyt

Älä sure sitä että
sen täytyy olla sinä
jonka täytyy tehdä päätös
olemme olleet niin läheisiä - me kaksi näinä vuosina
älä anna turhaan sydämesi itkeä

---

UPDATE

- Laudaturseminaari on aloitettu, seminaariohjaaja vaikutti tosi mukavalta, samoin muut semmalaiset. Sellainen I can do this olo. Mahtia!

- Ensimmäinen Jyväskyläpiipahdus on samalla hoidettu. Kaupunki vaikutti pienemmältä. Nyt Jyväskylään liittyy enemmän huonoja muistoja kuin Lahteen. Mutta olihan se omituista kävellä kävelykatua, kauppakatua ja juomatehdasta yli vuoden tauon jälkeen.

- Joululahjakäsityöt on vahvasti suunnitelmiss ja muitakin prokkiksia riittää

- Ens tiistaina pääsen ekaa kertaa P-H käsityöharrastajien tapaamiseen

- Torstaina kävin ostamassa niihin ihaniin korvakoruihin (2.elämä) mätsäävän kaulakorun. Siitä tuli aika arvokas hankinta mutta se on niin ihana että on varmasti hankinnan arvoinen. Kuvaa siitäkin sitten vähän myöhemmin.

- Nyt mökille ja mummolaan =D

Ajattelin perjantain kunniaksi lisäillä lupailemiani kuvia. Sain vihdoinkin vähän räpsittyä fotoja uutuuksista joten lisäilempä niitä heti tänne. Pääpaino uutukaisissa on tuo maailman upein salkku. Sen avulla kuvasin muitakin jutskia. Kuitenkin vielä pari sanaa salkusta itsestään. Sehän on siis maailman upein juttu <3
Kestävää, pehmeää nahkaa jossa elämän jäljet saa näkyä. Halusin juuri tuollaisen ison vanhanaikaisen salkun olkahihnalla. Laukku on ollut heti käytössä, sinne mahtuu kasapäin kirjoja ja vihkoja ja läppäri ja kaikki. Se on niin ihana. Kuvat kertoo...




Seuraavaksi kuvassa pikaisesti käy uudet silmälasini.. ekstemporeekuvaus joten antakaa anteeksi likaiset linssit.



No sitten vielä kuva korvisihanuuksista. Taidemuseolla työkaverit lupautuivat tilaamaan mulle samasta sarjasta kaulakorun. Pitääpä huomenna kun on taidelauantai muistaa kysyä joko koru on saapunut lunastettavaksi.


Sitten viimeiseksi pari makupalaa tämän hetkisestä käsityöprokkiksesta eli siitä kukkaviltistä. Se on nyt ihan virallisena projektina, sillä lisäsin sen myös ravelryyn projektilistalle.




Lähes jokaisessa kuvassa komeilee tuo mahtipontisen vaatimaton salkku. Se oli siis mahdollista hankkia lahjarahoilla, kiitokset siitä siis Mummolle ja Vaarille, Äidille ja Itulle, Päiville ja Hannulle sekä Marjolle ja Esalle. Laukun omistajan onnellisuuteen kuuluu keskeisesti se juttu että tuo on lahjana koko suvun puolikkaalta, siltä perusporukalta jonka kanssa on mitä mainiointa viettää aikaa = Lähimummola ja tätsyt miehineen ja oma lauma. Se on siis gradulaukku.

Gradun aineiston kasaaminen on myös aloitettu. Olen jo muutaman päivän viettänyt kirjastolla ja kantanut tuossa upeassa veskassa kirjoja kotiin. Otsikot ja sisällöt pyörivät seuraavanlaisissa teemoissa kaupunkien kulttuuripolitiikka ja kulttuuristrategiat, kaupunkimaine, kulttuurin arviointi ja vaikutusten väylät, kulttuurin vaikutusten arviointi, kulttuuripolitiikan toiveet tavoitteet ja todellisuus, valistus/museopeda/oppiminen taidemuseo kohtaa yleisönsä, kulttuurilaitosten taloudelliset vaikutukset, kulttuurialuekehittämisen toimenpideohjelma jne. Varsin makoisia ja hyödyllisiä lähteitä tuntuu löytyvät heti kärkeen.

Aktiivista elämä on muutenkin, karppailen rennosti. Lähes joka päivä tulee "wiiailtua", tein eilen rytminyrkkeilyä niin pitkään että nyt on lavat ihan hellänä. Zumba maistuu aina välissä. Ja kävelylenkkeily jatkuu. Sookie kirjoista on menossa setin viimeinen varsinainen, sen päälle on vielä se novellikokoelma.. Sookieta tulee varmaan ikävä ja varmaan myös Erickiä ja muita hahmoja mutta onneksi kirjoja voi lukea useampaan otteeseen. Ja onhan tuossa taas muita opuksia jonossa mm. lukematon Pratchett...

Syksyistä

Kesätyöt on tehty tältä kesältä ja fiilis on varsin hailea ja haikea. Nyt vasta todella iskee se todellisuus että on nyt Suomessa eikä Hollannissa ja että ei voi vaan piipahtaa Marktilla. Kaipaan Maastrichtin kauneutta, edullisuutta ja kourallista ihmisiä mutta pätkääkään en kaipaa PBL-juttuja.

Kesän aikana tottui siihen ihanuuteen mikä työpaikalla on; se tietty yhteenkuuluvuuden tunne työkavereiden kanssa. Työ tarjosi myös kasvumahdollisuuksia jotka tuli hyödynnettyä ihan täysillä. Työskennellessä oli koko ajan elämässä rytmi ja rutiini ja sen lisäksi ihan roppakaupalla jännittäviä esiintymistilanteita joista opin nauttimaan. Oli koko ajan selvää, että mitä alkaa tekemään seuraavaksi, milloin on mikäkin opastus tai palaveri.

Varsinainen kesätyörupeama on nyt takana päin mutta uudet haasteet odottaa. Sain tosiaan graduaiheen museonjohtajalta ja teen yhteistyötä entisten työkavereiden kanssa. Tämän lisäksi mun pitämiin opastuksiin tykästyttiin siinä määrin, että työkaverit yrittää selvittää josko minua olisi mahdollista pitää freelancerina eli tekisin keikkaluontoisesti opastuksia ja muita museojuttuja aina tarvittaessa.

Olen varma että mennyt kesä on ollut paras tähän astisen elämän varrella! Olen kasvanut henkisesti vaikka millä mitalla. Itsevarmuuden mittarit on ihan erilaisissa lukemissa kuin vuosi sitten. Ja vuosi sitten oli itsevarmuus paremmissa lukemissa kuin aikaisemmin.

Olen löytänyt sellaisen työn jota todella haluan tehdä jatkossakin ja tämä työ on sellainen jota voin todella kuvitella tekeväni. Tämä täysin uutta. En ole uskaltanut haaveilla tai haluta mitään tiettyä uraa/työtä aikaisemmin. Ja nyt voin jopa uskoa olevani hyvä siinä mitä haluan tehdä, työ on mielekästä.

Eli nyt vaan tekemään roikkuvia opintoja ja gradua.

Näiden kaikkien opiskelu ja työjuttujen lisäksi olen alkanut taas koukuttua virkkaamiseen ja lukemiseen. Sookie tarina on nyt Quinn-vaiheessa. Älkää spoilatko! Luin aikamoista vaihtia noita kirjoja eli ehkäpä jo viikon päästä alkaa olla sarja luettuna.

Virkkausrintamalla olen tekemässä taas jättikokoista vilttiä. Tarkoituksena olisi käyttää tuohon ainakin osittain jämälankoja. Käytän ainakin flipfloppia ja viimevuotisia tempoja. Mallina käytän kukkaa josta olen viime aikoina tehnyt mm. huiveja. Vitosen koukulla koukuttelen menemään joten kukista tulee sellaisia ruokalautasen kokoisia. Sitten toisena prokkiksena mulla on isöäidinneliöt taas vaihteeksi. Totesin taas että nuo neliöt on vaan älyttömän ihania, aloin tekemään niitä maailman herkullisimmasta langasta, novitan polku sävyssä munakoiso on tietenkin kyseessä. Sitten kun vielä keksisi että mitä niistä neliöistä aikoo väsätä, ehkä niistäkin tulee joku peittoprokkis tai kattoo nyt mitä kaikkea sitä keksii. Jossei peittoa jaksa niin voishan sitä koota neliöistä vaikka huivin. Laittaa sinne väliin vaikka täysin mustia neliöitä. Tulis varmaan aika särmä.

Ainiin, oon tehnyt myös taas jotain pikkusistuksia tänne miniyksiöön. Ihanat vanhemmat toi mun violetin arkun mummolasta ja sain sen nyt yöpöydäksi, sen sisuksiin saan samalla lankoja ja laukkuja, näitä joka naisen tilaavieviä säilytettäviä. Kohta varmaan yötkin viilenee sen verran että voi pakata tuon pöytä tuulettimen pois yöpöydältä. On aika kiva että sitten saan tuohon arkun päälle vaikka muutaman ihanan värisen kynttilälyhdyn..

Ollaan muuten porukoiden kanssa taas vähän innostuttu wiistä. Vapaina aamuina oon ottanut tavaksi vähän pelailla aamukahvin jälkeen. Tänään oli aika iloinen ylläri. Olin laihtunut päivässä kilon, ei paha vaikka wii jotain valittelikin nopeasta painon muutoksesta. Ja ihmiset jos ette tiedä niin wiihin saa nykyään myös zumban, sen kanssa hiki lentää ja kunto kohoaa. Sitä tulee vahingossa tehtyä usein aika pitkään koska siinä saa sen kunnolla kroppaa liikkeelle kun tekee täysillä eikä tuijota vaan pistelaskureita. Mittaan omat pisteet mahtavassa fiiliksessä ja oman muodon muokkautumisessa.

oh, ensin ajattelin kirjoitella työjutuista mutta enpä taida jaksaa.. Jouduin siis töissä pitämään ihan kuria parille ääliö pojalle joista tuli täysin mieleen omat menneisyyden haamut, siis kolme kappaletta teinipoikia jotka hyppi täysin silmille kun yritin opastaa.. oli hehkeetä. Onneksi nyt oli poikkeuksellisesti tämä päivä vapaata, että ehtii vähän ladata akkuja huomista varten.

Oon harrastellut virkkauksia eilen illalla ja tämän päivän. Sain tehtyä yhden lahjan ja olen jo aloittanut joululahjojen suunnittelua. Oon havainnut että hauska luova ja konkreettinen tekeminen antaa huomattavasti virtaa arkeen. Parina viime vuotena kun olen harrastanut noita itse-tehtyjä-lahjoja, olen ollut aina ihan pinteessä lahjojen kanssa parina joulunalusviikkoina. Jos osaisi aloittaa hommat tarpeeksi ajoissa voisi tekemisestä nauttia pitempään, eikä olisi sitä karseeta hässäkkää.

Oon myös taas suunnitellut maalausprojekteja, eli niitäkin voisi alkaa hahmottelemaan. Ja ainiin, olen myös suunnitellut yhtä veistosta ja muutamat sisustuselementit talvea varten. Veistoksesta tulee sarvipää, ehkä enemmän hirvi kuin paholainen, sarvet on mutta naama puuttuu. Teemaltaan haluan siihen sitä "metsänlumooja"-aihepiiriä. Kiinnostaisi kokeilla saisiko sellaiseen muoviseen vappunaamariin valettua kipsiä. Jos se ei onnistu niin pitää keksiä vaikka vaan joku ovaalinmallinen valuastia. Pitää myös keksiä miten saan puiset sarvet kiinnitettyä siihen naamaan. Pähkättävää vielä riittää mutta toivoisin että saisin tuon työn tehtyä tässä syksyn aikana niin että saisin sen jonnekin huoneen seinälle tms. auttamaan tieteellisissä haasteissa.

AARRE

OLEN NYT MAAILMAN UPEIMMAN SALKUN OMISTAJA!!!


lisään kuvia heti kun saan napsittua.

The Iso G

No nyt on meikäläiselläkin isolle Geelle aihe. Sain kuin sainkin aiheen Lahden kaupunginmuseon johtajalta ja tänään sain jopa hyväksytettyä sen sekä kulttuuripolitiikassa että taidehistoriassa. Kuukauden päästä olenkin siis jo aloittanut seminaarit. This totally rocks!

Sain myös viime perjantaina uudet silmälasit. Toimitus oli varsin nopea koska tilasin ne vasta maanantaina. Pari päivää ja padam. Ehkä tämä selittää osittain sitä ilmiötä että kukaan ei tuntunut huomaavan muutosta. Vaikka onhan nämä aikalailla samaa väri ja muotokieltä kuin aikaisemmat niin ite kyllä huomaa eron peilikuvasta. Mutta toisaalta älyttömän hyvä, ettei nää näytä kamalan alienilta, ettei kaikki karju että kuka noiden rillien alla piilee kun ei tunnista..

Tällä viikolla alkaa töissä hässäkkä. Serigrafiapaja hässäkkä eli pääsen vetämään opastuksia ysiluokkalaisille. Myös useampi ryhmä tulee amiksesta. Bring it!

Piipahdin Novitan tehtaanmyymälässä sunnuntaina ja ostelin taas muutaman lankakerän: flip flop oli lähes ilmaista joten sitä lähti kolme kerää (2mustaa 1turkoosi), sitten kolme kerää rose mohairia (punainen, violetti ja hopeanharmaa)ja sokerina pohjalla upea munakoison värinen polku-lanka. On taas vähän prokkiksia ilmassa myös sillä saralla, uusia kokeiluja ja vanhoja tuttuja juttuja.

update

- löysin tänään uudet silmälasit ja aurinkolasit, siis sopivat ja ihanat pokat. pääsen maanantaina näöntarkastukseen ja sen jälkeen laitan lasit tilaukseen. oli varsin hauskaa, että käytiin monessa eri optikkoliikkeessä mutta tuossa liikkeessä sekä ensimmäiset silmälasit jotka laitoin kuonolle että ensimmäisen aurinkolasit jotka asetin kuonolle oli ne jotka jäivät mun nimissä nyt varaukseen. silmälasien valitseminen on aina vähän ressaavaa, lasit on kuitenkin tosi näkyvä osa pukeutumista ja tyyliä. eikä valintaa auta yhtään se, että on jo tässä vaiheessa sen verran puolisokea ettei näe miltä ehdokaslasit näyttää ellei tunge naamaa viiden sentin päähän peilistä. onneksi voi raahata kauppaan mukaan ystävän mielipideautomaatiksi ja valokuvaajaksi.

- hommasin tänään tuo ensimmäisen Sookie Stackhouse-sarjasta, englanniksi tietenkin elikkä Harrisin Dead until Dark on kyseessä. vähän hassua tietenkin lukea vasta tässä vaiheessa noita kirjoja ku olen kuitenkin nähnyt sarjaakin jo jonkinverran.. toisaalta onhan lukeminen aina vähän parempi kuin telkun tuijottelu.. ainakin yleensä.. ainakin minulle

- ostin tänään itselleni opiskelukalenterin. minulla oikeastaan oli jo yksi hauska kalenteri jonka ostin Alankomaista mutta en oikein osaa käyttää sitä koska siinä ei ole ihan riittävästi kirjoitustilaa.. ja olen huomannut että saman sarjan tuotteita on myös Suomessa.. pidin tyylillisesti siitä aikaisemmasta kalenterista mutta se vitsi katoaa kun sitä löytyy varmaan jokatoiselta ala-asteelaiselta. noh tänään ostin itselleni aivan ihanan pinkin kalenterin, jossa on tilaa ja avaruutta eikä mitään ylimääräisiä härpäkkeitä. pysyy hommat hanskassa.

- visiitti ihotautilääkärillä oli varsin pätevä. toki reissu tuli kalliiksi kun piti varata 20minuutin aika vaikka homma oli viidessä minuutissa hoidettu.. mutta sainpahan myös uuden lääkekuurin ja lääkevoiteen. saapahan sitäkin hommaa taas etenemään.

- huomenna oli tarkoitus mennä suoraan aamusta kulttuurikeskukseen, nyt en tiedä oikein että miten teen. en tajunnut aikaa varatessani että tietenkään minulla ei ole tänään valmiina työpaikan kameraa. vaihtoehtoina on joko käydä ensin museolla hakemassa kamera, mennä sitten kulttuurikeskukseen pariksi tunniksi, palata sitten reiluksi tunniksi museolle opastusvalmiuteen ja palata sitten takaisin kulttuurikeskukseen. Toinen vaihtoehto olisi se että menisin aamusta suoraan kulttuurikeskukselle ja käyttäisin aamupäivän siihen että kasaisin luetteloitavat teokset yhteen ja tekisin muut muistiinpanot valmiiksi ja ottaisin kameran mukaan siinä vaiheessa kun muutenkin täytyy käydä museolla. eli kuvaisi vasta sitten iltapäivästä. täytyy nyt vähän katsoa että miten näiden asioiden kanssa menettelee. olisi kyllä kiva jos kykenisi tekemään niin, että kuvaisin vasta iltapäivällä niin ei tarvitsisi turhaan kävellä kaupunkia ristiin rastiin.

Virtaa virtaviivaisesti

Tulipas ihanan lataunut olotila viime viikonlopusta. Kaikki kulttuuririennot oli varsin mahtavia. Ainoana negatiivisena puolena on ollut ylimääräinen lisävirkeys eli ei meinaa öisin saada unta mutta sehän on aika pientä kun muuten riittää sitä energiaa.

Tällä viikolla olen jaksanut alkaa laittamaan omaa huonettani eli miniyksiötä järjestykseen. Hommattiin mulle söpö kapoisa työpöytä ja tänään sain myös ihanan pöydälliseen huoneeseen sopivan ja mahtuvan lilahtavan pinkin maton. Juuri hetki sitten itu iski mulle myös verhotangon asemiin eli nyt voi alkaa virittelemään verhojakin.. tuntuu aivan ihanalta laittaa taas kotia vaikka kyseessä onkin lähinnä tämä huone. Kotihan tämäkin on. Pitää saada valikoidusti omia tavaroita esille ja ympärille. Ja niitä omia värejä.

Jonkinlaisia omia rutiinejakin olen herättelemässä. Vaikka joinakin aamuina tykkään hyödyntää itun kuljetuspalvelua niin oikeastaan on aika ihanaa kävellä töihin. Varsinkin nyt kun olen saanut mitä ihanimman muumi termosmukin. Kyseessä on siis ihana vahvan pinkki melkein puolilitrainen kahvimuki, josta voi tyylikkäästi ryystää aamun toisen aamukahvin "on the go".. kuvituksena tuossa pinkissä versiossa on niiskuneiti, kukapa muukaan. Iltarutiiniksi haaveilen tälläistä rauhallista hetkeä omalla koneella oman pöydän ääressä oman huoneen ytimessä musiikkia kuunnellen ja iltateetä nautiskellen.

Töissä on edelleenkin ihanaa vaikka työkaveritkin vaihtuu ja on taas totuteltava varsin erilaisiin työtapoihin. Jonkinlaisia ristiriitoja on havaittavissa. Pitää vähän totutella siihen, että on vanhempi kuin muut työntekijät ja vaikka siihen onkin jo tottunut niin totuttelua ottaa juuri ne erilaiset asiakaspalvelu-otteet. Itse koen nyt olevani niin elementissäni ja toivoisin niin että tuosta talosta löytisi minulle vielä pysyvämpikin paikka, alkuun olisin yli-onnellinen gradu-yhteistyöstä ja lyhyemmistä työpätkistä. Tietysti mulla on nyt todella hyvä työpaikka; saan tehdä todella monipuolisesti kaikkea mahdollista ja työstä saa jopa palkkaa. Työpätkä on myös pidempi kuin perussetti kaupungin kesätyöläisillä. Tietysti minulla on nyt motivaatio ihan huipussaan ja haluan että museo on kaikinpuolin edukseen. Nyt onkin keksittävä ne keinot miten saa hommat pelittämään ja mielellään niin ettei itse näyttäydy ihan totaalisena noita-akkana joka koko ajan motkottaa jne. Kuten viime kuukausi osoitti on niin paljon helpompi ja mukavampi olla töissä silloin kun työkavereiden kanssa sujuu. Mutta kyllä mun periaate on tässä tapauksessa enemmän sen museon aspekteissa kuin siinä, että olisin ihan ylimmäinen kaveri kaikkien kanssa. Ollaan kuitenkin sitä asiakasta varten tuolla museolla. Puuh, tulipa taas avauduttua.. =)

Huomenna mulla on vapaapäivä ja siksi voinkin vielä istua kaikessa rauhassa kirjoittelemassa. Alkuillasta pääsen ihotautilääkärille käymään, mikä on varsin mukavaa, toivottavasti saisin taas hyvät kuurit ja voiteet. Muutenkin ajattelin huomenna lähteä käymään kaupoilla ja kaupungilla, olisi kiva katella joitakin uusia vaatteita. Tilauksessa olisi ainakin käyttishame ja joku kiva, siisti paita.. ja jossein erikoissiistejä paitoja niin sitten voisi taas harkita ginan teepaitoja koska ne on vaan niin kivoja. Silmälasejakin pitäis ehtiä kattelemaan. Eli kaikenlaista on luvassa. Verhojakin vois viritellä..

Juhlava viikonvaihde

Tänään töihin. Illalla vety&rapujuhliin ja pitkästä aikaa myös mökille.

Huomenna pyhäniemen kartanolle, taidenäyttelyyn ja viva la opera konserttiin jossa on tänä vuonna kansallisoopperan solistien lisäksi myös Helsingin filharmoninen kuoro ja pianisti Tuula Hällström. Ja taidenäyttelyn pääroolissahan on tänä vuonna Olavi Lanu. Oh onnea!

Sunnuntaina suunnataan vihdoin ja viimein Salmelan taidekeskukseen. Ja illasta olisi vielä tarkoitus treffailla ystävää.

Vaikuttaa todella kivalta. Ihanaa että on todella monenlaista menoa ja meininkiä.

---

Ainiin pääsin eilen pitämään pikaopastuksen julistebiennaalista sekä museonjohtajalle että Lahti travelin johtajalle. Samalla kertoilin myös taidemuseon seuraavasta näyttelystä ja pääsin kuulemaan vähän julistebiennaalin tulevaisuudesta. Ajattelin tänään laittaa museonjohtajalle sähköpostia ja kysellä josko näistä tulevista uudistuksista ja museokuvan muokkaamisesta löytyisi minulla se gradun aihe. =)

Väliaikaista

Jotenkin todella koville on ottanut nuo Norjan tapahtumat. On tämä vaan sairas maailma. Ei niistä tuntemuksista oikein voi kirjoittaa, eikä puhua. Jotain murrosaikaa taas.

Töistä olen todella innoissani. Se helpottaa ja luo tasapainoa elämään. Tätä lisää. Mutta kohta syksy on kuitenkin täällä ja taas kaikki muuttuu ja vaihtuu. Palaaminen opiskelumaailmaan. Paluun ohella taa yksi muutos, siirtyminen etäopiskeluun. Työ antaa nyt niin hyvää rytmiä että vähän hirvittää miten onnistun rytmittämään päiviä, viikkoja ja kuukausia sitten kun tuo rytmi tuosta loppuu. Enkä muutenkaan haluaisi lopettaa tuota työtä mutta kaipa se on pakko. Onneksi jäljellä on vielä kuukausi, siinä ehtii yhtä sun toista vielä tehdä.

Nyt kun vanhemmat on palanneet lomiltaa täytyy myös alkaa ajattelemaan omaa ajankäyttöä vähän erilailla. Täytyy pitää huoli siitä, ettei ihan ylikuormitu tästä sosiaalisesta elämästä. Kyllä sitä tarvitsee myös sitä omaa aikaa. Toisaalta ihanaa kun voi helpolla vuorovaikuttaa. Totuttelua tämäkin, varmasti kaikinpuolin. Vapaa-aikaelämää helpottaisi huomattavasti jos saisi tietokoneen kytkettyä oman huoneen kajareihin niin että saisi vähän musiikkia koneelta kuuluville. Vaikka toimiihan se näinkin näiden kuulokkeiden kautta. Musiikki on kyllä niin keskeistä tässä eksistenssissä, sitä ei pidä laiminlyödä. Heti huomaa miten tärkeä se on, kun on hetkisen kuuntelematta.. heti alkaa energiat valumaan hukkaan ja oma olotila muuttuu harmaan karkeaksi.

Hello ihmiset!

Tänään on ollut ihanan kultturellivapari. Lähdetiin äidin kanssa ensin Sibeliustalolle Lahti Biennaaliin ja sen jälkeen käytiin Casellissa lounaalla. Lounas oli varsin karppia sillä äiti alkoi pari päivää sitten puhumaan siitä, miten hän haluasi ensimmäistä kertaa alkaa kunnolla karppaamaan. Äitihän on karppaillut tosi lievästi aikaisemmin, lähinnä jättänyt jotakin perunaa vähemmälle silloin kuin aikaisemmin itu ja minä karppailtiin. Nyt sitten olen yrittänyt valistaa äitiä näissä karppimeiningeissä. Ja tänään aloitettiin karppi.

Kuitenkin lounaalta jatkettiin Orimattilaan Villa Roosan Hommage-näyttelyyn, joka oli varsin viehättävä. Nähtiin mm. Kasitonnin videoteos. Viehättävän, viehkeää ja veikeää. Sieltä suunnattiin vielä piipahtamaan kehräämöllä. Se oli kuitenkin aika pettymys, tuntuu ränsistyneen ja menettäneen viehätystään roimasti. Toivottavasti sinne saataisiin uusia tekijöitä ja hyvää asennetta. Olisi hyvä, että kohde säilyisi käytössä.

Tein myös vähän pr-hommia päivän aikana. Eihän sitä osaa olla ihan toimettomana ;) Elikkä vein mainoksen julistemuseon opastuksista sekä Sibeloiustalolle ja Villa Roosaan. Molempiin ajattelin toimittaa lisää lappuja. Sibikselle lähinnä ajattelin laittaa lisää mainoksia ja Roosaan ainakin niitä ilmaiskortteja ja myös julisteen jos julisteita vielä on jossakin. Pitää myös lisätä Villa Roosan väki taidemuseon listoille, jostakin syystä meidän mainosjulisteet ei ole menneet sinne laisinkaan. Mutta tähän tulee muutos. Nimeä listaan ja alkaa homma pelittämään. Kyllähän niillä pitää olla meidän julisteet kun meillä on niiden julisteet esillä. Arvokasta verkostoitumista.

Karppimeiningit meinaa sitä, että tarvitsee vähän enemmän ajatella noita lounasjuttuja ja eväitä. Huomenna vois periaatteessa vaikka käydä syömässä salaattilounaan mutta taidan kuitenkin tehdä eväät itse. Kokkaaminen on niin kivaa ja rentouttavaa. Suunnitelmissa olisi esimerkiksi marinoitukukkakaalisalaatti tai coleslaw. Ei kuulosta pahalta. Ja aamuksi on ihanaa soijajogurttia ja kahvin kanssa voi nautiskella leipäjuustoa. Töiden jälkeen vähän valkkaria tai valkkarispritseriä kirjan kanssa riippumatossa. Not bad.

Ainiin, sain askelmittarin. Tulee käveltyä suht sama määrä museo-päivän aikana kun mitä käveli prismassa mutta yritän saada vähintään sen kymmentuhatta askelta päivässä täyteen. Ollaan alettu äidin kanssa käymään kävelylenkeillä ja tarkoituksena olisi nostattaa kuntoa hitaasti ja katsoa voisiko tahdin saada vähän juoksumuotoisemmaksi. Näiden lisäksi pelaan päivittäin wiin tanssipeliä. Töissä pyrin käyttämään mahdollisimman paljon portaita hissin sijaan, ainakin alaspäin hipsin mielelläni portaita. Masaikengät on tietenkin aktiivikäytössä, pysyy ryhti ja lihakset kondiksessa.

Olen älyttömän tyytyväinen ja onnellinen tuosta työpaikasta. Alkukankeuden jälkeen tuntuu todella kotoisalta ja varsinkin ja ennenkaikkea mielekkäältä. Voisin todellakin kuvitella että tekisin tätä työtä vuosikausia. Näyttelyiden rytmi tuo vaihtuvuutta, työ sisätää asiakaspalvelua mutta myös tutkimusta... Ensimmäistä kertaa elämässäni voin kuvitella itseni johonkin työpaikkaan. Ensimmäistä kertaa minulla on haave jostakin työpaikasta. Tämä on rakkauden kesä. Ehkä hieman erilailla kuin asia yleisemmin ajatellaan mutta niin ihanaa ja onnellista, mielekästä omaa elämää. Ajatus huomisesta työpäivästä tuo hymyn huulille. Priceless!

Asenne latausta nauttimaan

Tänään Stam1na ja Kotiteollisuus. Lahdessa. Kävely etäisyydellä. Nyrkki pystyyn ja hoilaileen.

Hikinen iltapäivä

Onpas ollut hiostava päivä. Piti tulla ukkosta mutta se ja sateet meni jotenkin tästä ihan ohi ja jätti vaan tälläisen hehkeän hikisen ilmatilan joka kaikenkukkuraksi aiheuttaa päänsärkyä.

Töissä sentään oli mukavaa. Pääsyin viikon mietinnän jälkeen ostamaan itselleni ihanat, näyttävät ja muutenkin ihan mahdit korvikset itselleni. Korujen takaa löytyy "2.elämä" niminen kierrätysmateriaaleja käyttävä innovatiivinen kiinalais-meksikolainen pariskunta. Tykkään noista ihan älyttömästi, en yleensä osaa käyttää roikkuvia korviksia mutta nuo on näyttänyt ja tuntunut ihan omilta koko ajan. En nyt tähän hätään ehtinyt napata noista kuvaa mutta ainakin naamakirjasta löytyy kuvia. Mulla on siis ne isot DROPS-korvikset. =)

Niin ja syy siihen miksi oikeastaan tulin tänne kirjoittelemaan on se, että olin eilen iskän kanssa kattomassa Iron Maidenia ja Alice Cooperia. Maiden ei oikein iskenyt mutta Cooper oli aivan mahtava, joten kaiken aikaa tänää, siis sen aikaa mitä en ole ollut töissä olen kuunnellut hänen klassikkokipaleitaan, yllättävän paljonhan niitäkin tietää, ei ole vaan osannut yhdistää oikeaan henkilöön... poison, school's out, i'm eighteen, man behind the mask,bed of nails, hey stoopid jne. Ja sen aikaa kun olin töissä tai kävelin sinne tai takaisin niin vähintäänkin hyräilin noita kipaleita. Yritin jopa kattoa levyä sokkarilta mutta ei siellä tietenkään mitään hyvää kokoelmaa ollut, olis vaan niin hyvä saada noi kipaleet omaat käyttöön niin että vois kuunnella ipodilla ja vaikka joskus ajellessa (vaikka silloin tarvii kyllä tarkkailla haukkana kaasujalkaa)

Still Alive

Hey-hey ihmiset!

Täällä ollaan, en ole vaan pitkien työpäivien päätteeksi jaksanut alkaa kirjoittelemaan blogia. Töissä menee varsin mallikkaasti. Kaikille nyt vielä tiedoksi tätäkin kautta, että Lahden Julistemuseo tarjoaa monenlaisia opastettuja kierroksia tämän kesän aikana. Tiistaisin julistevartti lapsille aina klo 10. Aikuisten julistevartti on näin keskiviikkoisin klo 16. Joka perjantai on myös tarjolla noin tunnin englanninkielinen kierros ja joka toinen sunnuntai sama on tarjolla myös sunnuntaisin. Mutta se nyt näistä työjutuista..

Ostinn tässä itselleni ensimmäisestä tilista kellon, juuri sellaisen mistä olen haaveillutkin. Lupasin itsellleni tuon kellon ja että ostan sen ensimmäisestä tilistä ja vähänkö on mahtavaa että sain tuonkin toteutettua. Nyt tuntuu hienolta kun ei tarvitse kaivaa kännykkää junttimaisesti esiin katsoakseen klokkaa ;)
Kyseessä on siis vahva pinkki/fuksianpunainen jetsetin kello. Noita myy ainakin sokkarit. Oli kyllä kertakaikkisesti love @ first sight ja tämä rakkaustarina jatkuu..

Noita kelloja on monessa ihanassa värissä, joissakin tuo liikkuva reunus-osio on korvattu sellaisella super blingbling-reunuksella mutta se ei ihan ole mun juttu. Rannekkeita on kanssa paria eri mallia, itse päädyin tuohon läpivärjättyyn ja vahvan väriseen rannekkeeseen vaikka etukäteen olin vähän harkinnut sitä toista mallia joka on siis sellainen läpinäkyvä ja kovempaa matskua kun tuo. Väreistä mulla oli harkinnassa violetti ja turkoosi tuon pinkin lisäksi. Tuo oli kuitenkin herkullisin.

Mulla on huomenna vapaapäivä joten ajattelin lähteä kaupungille pyörimään, tsekata sattuisko löytymään kepeitä, kesäisiä työkenkiä tai jotain muuta kivaa. Ale-ansoittelu on jo aloitettu Kouvolan suunnalla viime vkl. Sain kaikkea mahtavaa mm. todella upeat italialaiset farkut sekä ainutlaatuisen tunikan/mekon joka näyttää farkulta mutta onkin todella ohutta ja hyvin laskeutuvaa matskua.

Ainiin pitää vielä tännekin kertoilla mun viime viikonlopun avauksesta. Pyörin viime perjantaina kolmella eri museolla; aamusta olin vetämässä hiihtomuseolla enkkuryhmää, sitten siirryin taidemuseolle ja iltapäivästä lähdin vielä tutustumaan radio&tv-museon kokoelmiin. Oli muuten ensimmäinen työpäivä jolloin lähdin hameessa töihin, oli ollut niin monta päivää hellettä ja varsinkin taidemuseolla on sellaisina päivinä varsin hikinen tunnelma, erityisesti toimistotiloissa. No sitten työpäivän päätteeksi ajattelin oikaista pikkupolkua pitkin alas radiomäeltä. Ja senhän tietää miten siinä käy. Tein siis iloisen spagaatin sillä hiekkapolulla ja sain vasemman säären auki useammasta kohdasta. Onneksi sitä sentään asuu tässä varsin lähellä ettei tarvinnut tuhottoman kauan kinkata verta valuttavan koiven kanssa. Ongelmia tuli sitten vähäsen tuon polven ruhjeen kanssa, siinne oli painunut jonkin verran maa-ainesta ja sorasiruja. Ja näitä en sitten saanut omin keinoin kaivettua koivesta pois. Onneksi ihmisellä on äiti jonka luokse voi karauttaa junalla =D

No juu monenlaista siis tänne. Pitäisi alkaa keksimään vähän töitä tasapainottavia juttuja vapaa-ajalle, on hitusen liian työkeskeistä tämä elo tällä hetkellä. Mutta onneksi tässä on nyt keikkaa ja kaikenlaista muuta sen suuntaista tiedossa.

Huomenta!

Aamukahvilla istuen näin ennnen seiskaa. Tänään alkaa työt. Työaika varmaan jatkossa sen suuntaista että sitä menee 8.30 viikolla ja 10.50 viikonloppuisin ja töitä on sitten sinne viiden pintaan. Varmaan alkuun ottaa hitusen voimille, varsinkin kun vähän kuitenkin onnistui jännittämään töiden alkua öiseen aikaan ja valvottihan se kuumuuuskin.

Suomi Hei!

Hei Suomi täällä ollaan!

Viimeinen viikko Hollannissa oli niin toiminnan täyteinen ja täyteläisen mahtava etten kerennyt ollenkaan kirjoittelemaan. Lisäilen vielä tässä kuvia viimeisistä päivistä ja muutenkin vuoden varrelta ... mutta en juuri nyt.

Tänään suuntaan uudelle kampaajalle. Tulee kyllä niin tarpeeseen tuo visiitti. Useampi kuukausi mennyt edellisestä kampaajakäynnistä ja nyt taas olisi tarkoitus hieman uudistaa lookkia. Että on sitten pätevä ja fresh-fiilis aloittaa työt innosta kiljuen maanantai-aamuna.

Ja mikä tärkeintä tänään on tulossa myös toinen paljon tärkeämpi ja merkittävämpi visiitti. Kyseessä on tietenkin pyhiinvaellusmatka mummolaan ja mökille. I'm back!

Ja vähäänkö toi teemalta tullut taltiointi Lady Gagan keikasta on mahti!

I'm a free bitch, baby..

eli lomafiiliksissä täällä!! Sain tuossa aikaisemmin illasta laitettua esseet 20s ja 17s opettajalle. Joten nyt edessä on vapaa, lomahenkinen viimeinen viikko Maastrichtissa. Ehdin tänään tekemään jo jonkin verran asioita muuttoa ajatellen; kävin läpi kamoja ja pesin pyykkiä. Sit tein vähän perusteellisemman siivouksen.

Huomenna alkaa loma aamubrunssi-piknikillä läheisessä puistossa. Joo luultavasti mennään sinne krapulalinnun ja pärskivien bambien kulmille. Testailen taas uusia reseptejä. Niin tämä piknik Sonjan kanssa. Ja sitten sitten sitten ......


R U READY???

Alkuillasta RB saapuu Maastrichtiin! UU-JEE!!! Vika viikko vietetään siis äärimmäisen laadukkaassa seurassa. Tulee ainakin nautittua kaupungista täysin siemauksin. Varmasti seura auttaa myös siihen haikeuteen mikä on kohdattava kun täältä lähtee uusiin seikkailuihin.

päk äkäin

Hello lovelies!

mulla on ollut suuria teknisiä ongelmia blogin kanssa ja siitä johtuu tämä hiljaisuus/kirjoittelu tauko mutta nyt sain linkkivinkkejä joiden avulla sain hommat taas pelittämään, Jee!!!on tuntunut varsin kummalliselta kun on mennyt melkein kuukausi viimeisestä kirjoituksesta mutta jospa tässä nyt yrittäisi kerrata jotakin kuulumisia. hmmm..

viime viikolla mulla oli täällä pitkään odotetut vieraat, olin tehnyt suuria suunnitelmia niille muutamalle päivällä jotka meillä oli käytössä mutta hieman toisin kävi. Ei ehditty aasipatsaalle, eikä käyty yhdessäkään museossa eikä yliopistolla eikä David-ravintolassa syömässä eikä sitä eikä tätä, sillä onnistuin heti ensimmäisenä iltana saamaan jonkinlaisen ruokamyrkytys-vatsataudin jonka parissa vietin paljon aikaa. Täytyy kyllä myöntää, että tuo tauti hitusen pelottikin, sen verran epätyypillinen tila meikäläiselle eikä tietenkään se, että on täällä ulkomailla, ettei satavarmasti tiedä miten lääkäriin pääsee jne. auttanut tilannetta. Mutta mikä auttoi ja pelasti tilanteen täysin oli se että rakas tätsyni oli täällä auttamassa, hoitamassa ja tukemassa. Ilman noita apuja olisin kyllä ollut aika hukassa. Perjantaina sitten käytiin kollektiivisesti lääkärissä ja sain lääkkeet tähän tautiin ja siitä lähtien paraneminen on ollut varsin voittoisaa, hitaasti mutta varmasti olo normalisoituu. Ja enää ei tarvitse kenenkään olla huolissaan: aloin eilen opiskelu-urakat taas esseiden kirjoittamisen muodossa joten we're back to normal.

Tuo tauti oli kuitenkin siitä aika jännä, että pystyin kuitenkin hieman olemaan messissä shoppailemassa. Aina tuntui siltä, että tauti meni ohi kun oli vähän vähemmällä ravinnolla. Olo oli oikeasti todella normaali, joten tottakai sämistin tädin kanssa shoppailemaan. Sain valtaisesti kaikkea uutta ja ihanaa, enkä oikein ehtinyt edes kunnolla kiittämään kaikesta. On kyllä ollut todella luksuskevät kun olen saanut näin paljon ihania vieraita joiden kanssa on voinut kuljeskella näitä katuja ja kauppoja ja nautiskella kaikesta ihanasta mitä elämä tarjoaa... Lisäilen uutuuksista kuvia hiukkasen myöhemmin.

Hömppärintamalla ajankohtainen kysymys on uuden hiustyylin metsästäminen.. tukka on kamalan ylipitkä ja muodoton, latistunut... on ihan jatkuva bad hair day, joka ei enää tunnu kamalan hehkeältä varsinkin kun työt alkaa sitten heti Suomeen saavuttuani.. ja sit olis syytä olla varsin edustuskelpoinen. Tilauksessa on nostetta, rakennetta ja ehdotonta helppoutta. Haluisin ehkä hieman pehmeämpää lookkia taas vaihteeksi, ehkä sitä rokkia alkaa olla asenteessa jo sen verran (varsinkin tämän vuoden jälkeen) että sitä ei tarvitse olla ihan jokaisessa ulkoisessa elementissä. Maybe. Ehdotuksia otetaan vastaan. Innolla.

Päivän päivällinen

pari minuuttipihviä
kourallinen jättipalkopapuja
kastike

onnistuin väsäämään todella hyvän kastikkeen vahingossa.. halusin hyödyntää pihvinpaistoliemet ja rasvat, joten iskin pannuun valkosipulia, kauhallisen creme fraichia ja kauhallisen valkosipulisen yrttistä tuorejuustoa ja vielä ruokalusikallisen kapriksia. tulos oli tosiaan aika mainio, teen toistekin

Bye Bye PBL

" Let silence talk to you." sanoo mun yogi tea; Sweet Chai teepussi. Hmmm.. samaan aikaan huutaa kyllä hevi kuulokkeilla korviin mutta kyllä tässä tuli hiljaisuutta kuunneltua tänään kun nettiyhteys oli syystä X tai Y poikki useamman tunnin.
Yogi teethän on ihan jumalaisia, jos et ole kokeillut niin kokeile. Nämähän on suurimmaksi osaksi näitä teettömiä teitä.

Muita puhuttelevia asioita tässä päivässä. Esimerkiksi se, että tänään vihdoinkin tuli tieto siitä, että olen päässyt läpi siitä edellisestä kurssista. Jee! Ja ihan ok tuloskin tuli että ei tarvii siihen enää haaskata ajatuksia tai aikaa. Tästä innostuneena sain tänään luettua jonkun sata sivua matskuja tuleviin esseisiin ja nyt alkaa olla jonkinmoiset aiheet tai ainakin aihepiirit selvillä. Ehkä vois tässä huomenissa tms. vielä hyväksyttää kirjallisuuden ja aiheet tentaattorilla niin ei tule ylläreitä vaikka kyllä sain poikkeusluvan viime kesälle kirjoittaa täysin vapaavalintaisesta aiheesta ja hyväksytin silloin siis vain peruskirjallisuuden. Että vois toivoa, että sama onnaa nyt varsinkin kun kirjallisuus varioi ihan senkin seikan takia, että olen täällä enkä siellä. Mut jee, hommat edistyy..

Niin ja hömppärintamalta raporttia sen verran että vaikutta tosi mukavilta sekä uusi meikkivoide että puuteri. Epäilin hitusen että meikkivoide saattaisi olla liian tumma mutta värittömän puuterin kanssa ainakin moinen toimi varsin mahdisti, oli ihan nätti olo tänään ja se on suhteellisen harvinaista. Ehkä suomenpäässä tosta voisi ostaa vielä vaaleamman sävyn, puodista tai nettikaupasta... vaikutti paljon kestävämmältä kuin make up storen vastaava tuote. Ainoa juttu mitä ton kanssa pitää huolehtia on se, että ei olis niin pitkäkuiva-iho kun mitä mulla on nyt. Mutta siihenhän löytyy konstit.

Ja kevät! Ihmisillä kuulostaa olevan enemmän menoa ja meininkiä. Ja onhan sitä itellekin enemmän virtaa ja ihanaa kun ei tarvii pakata päälle mahdottomia kerroksia.. Ja vaikka deep purple postauksessa lainasinkin laulun sanoja joissa puhutaan siitä, ettei ole horisonttia niin harvinaista kyllä nyt vaikuttaa olevan parempi käsitys tulevasta kuin aikaisempina keväinäe. On tarkempi suunta, asioita joita odottaa. Ja paljon elämää tässä välissä.

Deep Purple

"If you're driftin' on an empty ocean
with no wind to fill your sail,
the future, your horizon,
it's like searchin' for the Holy Grail.
You feel there's no tomorrow
as you look into the water below.
It's only your reflection
and you still ain't got no place to go.

Time will show,
when, I don't know.

Sail away tomorrow,
sailin' far away.
To find it steal or borrow.
I'll be there someday yea-yea-yeah yea-ye-yeah."


+ vera deep purple

Vapun työt

Jou!

Tänään on ollut varsin mukava puuhapäivä; oon pessyt pyykkiä ja kuivattanut niitä tuossa sisäpihalla. Äidiltä saatu bougainvillea "vera deep purple" on ollut pitämässä pyykeille seuraa ja nauttinut suorasta auringonpaisteesta. Kun saan pyykit kuivaustelineiltä takaisin paikoilleen ajattelin tehdä viikkosiivouksen, idea tuntuu varsin viehättävältä, koska omistan nyt myös varsin hienon mopin. Siivous on kyllä osittain ainakin välineurheilua.

Ja hömppärintamalla on myös uutta; ostin eilen kuningattarenpäivän kunniaksi uuden puuterin ja meikkivoiteen make up foreverilta. Puuteri ainakin vaikuttaa varsin mainiolta vaikken vielä ole päässyt kunnolla testaamaan sitä. Oon myös tässä tehtyn nettitutkimusta hyvästä aurinkosuojallisesta kevyestä ja herkälle iholle suunnatusta päivävoiteesta. Kovasti mua kinnostaisi esimerkiksi yes to carrots-merkin rasva, samalla merkillä on myös kurkku-sarja joka kiinnostaa mutta siinä ei ole sitä aurinkosuojaa joka melkein olisi kyllä tälle iholle must. Mutta ehkä jos kurkkusarjasta olisi putsit ja porkkanasarjasta rasva. Toinen mielenkiintoinen tuote on Fresh soy-tuotteet mutta niitä oon lähinnä nähnyt verkkokaupoissa. Ja hei, ehdotuksia otetaan vastaan jos teillä on vinkkejä!!

oon kuunnellut aika paljon musiikkia viime päivinä ja löytänyt taas joitakin uusia artisteja ja pariinkin kappaleeseen oon alkanut automaattisesti suunnittelemaan koreografioita eli eiköhän sitä pidä taas lähteä tanssitunneille kun tulee Suomeen.

Mut joo, eiköhän tässä voi vähitellen alkaa laittamaan ruokaakin; kukkismuussia ja kalaa. Eilen meinas taas käydä vähän hassusti noiden ruokaostosten kanssa, jumbo oli mennyt tuntia aikaisemmin kiinni ja täällähän ei kaupat ole auki sunnuntaisin. Onnneksi sentään tajusin käydä tsekkaamassa marktin kulman AH:n ja sain sieltä näille parille päivälle sapuskat. Mut kyllä jumbo on vaan enemmän mun makuun: paljon parempi valikoima, halvemmat hinnat ja varsinkin paljon enemmän tilaa kassoilla.. mua ärsyttää täällä se, että kassojen jälkeen ei oo omaa tilaa pakata vaan seuraavan tyypin ostokset vaan lämätään siihen sun juttujen päälle. Tulee turhan kiireellinen tunne, shoppailu on kuitenkin ainakin potenttiaalisesti kivaa vaikka kyseessä olisikin "vain" ruokakauppa.

Salsa!

Lähdin eilen illalla Sonjan kanssa käymään salsaklubilla; kyseessä siis ihan perusbaari jossa tiettyinä iltoina soitetaan salsaa ja tyypit tanssii pareittain. Siis todella upean näköisestä kun tyypit todella osaa tanssia. Yksi tyyppi oli varsinkin erityisen hieno, ehkä siksi että se näytti ihan siltä tukkajumalalta joka asui viime kesänä tässä talossa ja se tanssi jumalaisesti. Ihan uskomaton näky.. wow! Parisalsa ei kyllä ole ehkä ihan mun juttu koska ne miehet pyörittää naisia todella paljon eikä mun tasapaino ehkä oo ihan sellaisessa tikissä että vois lähteä mutta ältsin siistiä oli katella kun toiset osaa..

Lähdin eilen aika ekstemporee tonne reissuun joten nyt on aika väsy, olin ihan ajatellut käyväni eilen superaikaisin nukkumaan ja että olisin lähtenyt tänään heti aamusta kirjastolle mutta toisin kävi mutta ehtiihän sitä vielä kirjastolle tai la placeen tai jonnekin..

Eilen ehkä väsytti myös se, että olis ostanut kalafileet mutten ehtinyt paistamaan niitä illasta vaan väsäsin pikaisesti marinadin ja iskin jääkaappiin...tänään tarjoilen siis itselleni kalasalaattia pekonisalaatin sijaan. Varmaan ihan siedettävä marinadi (chili, korianteri, valkosipuli, inkivääri, maustepippuri,suola, oliiviöljy) Ajattelin paistaa fileet ja sisäistää rukolan ja herneenpalkojen kera.

sadetta ja taskurapua

Teinpäs hyvää taskurapusalaattia. Ja reseptiä jakoon. Marinoin taskurapusäilykettä kastikkeessa johon tuli vaaleaa balsamicoa, wasabitahnaa, hienonnettua tuoretta punaista chiliä, sitruunamehua, valkosipulia, inkivääriä, korianteria ja seesamiöljyä. Inspis tähän taisi tulla jostain Nigellan ohjelmasta ja sitten ihan tän päivän satunnaisista ostoksista. Heräteostoksena kaupasta lähti siis tuo rapusäilyke, en ollut aikaisemmin huomannut sellaista ja täällä se on niin edukasta, että luultavasti sitä tulee ostettua useamminkin. Tuo kastikehan toimii varmaan vallan mainiosti myös ravuille tms. Oikeastaanhan tuo annos on minullakin vasta maustumassa jääkaapissa mutta alustavien maisteluiden perusteella voin kyllä suositella tuota makuyhdistelmää.. kohta laitan annoksen esille rukola-kiinankaalipedille lisänä hitusen hyvää oliiviöljyä.

Kävin tuossa Entre Douxin La Placessa lueskelemassa vähän opiskelutekstejä, Morris Weitz on kyllä ihan mielenkiintoinen teoreetikko, ehkäpä siitä kirjoittaa esseen tai pari. Oli varsin mainiota lukea mielenkiintoisia tekstejä jätticapucinoa siemaillen ja välillä ulos kirjakauppakirkkoa silmäillen.. on ollut jännä sadepäivä, sellaista kevyttä sadetta jatkuvalla syötöllä, välillä varsin sumutetta but there nevertheless..

Pyhiinvaellus puutarhaan

Keukenhof, Lissen helmi, yksi Euroopan vetovoimaisimpia kohteita. Kuvat ja sanat eivät pysty kuvaamaan kokemusta. Tämä kevätpuutarha on jotain ihan muuta.. out of this world.. ensinnäkin lajivalikoima on valtaisa; pääosassa erilaisen tulppaanit mutta paljon on muitakin ihanuuksia kuten erilaisia hyasintteja, narsisseja, orvokkeja, upeita puita ja pensaita.. kaiken tämän lisäksi sekaan on ripoteltu patsaita ja vesielementtejä, suihkulähteitä, joutsenia... eivätkä kukat suinkaan ole kanttikertaakantti penkeissä vaan penkit muodostavat kuvioita, alempana näytte miten kukkapenkki voi olla esimerkiksi kukan muotoinen.. Luonnollisesti kamera lauloi tuona päivänä; kuvia oli valtaisasta ja kuvien valitseminen oli äärettömän vaikeaa.. tässä teille joitakin makupaloja, pari näkymää mutta pitäkää mielessä, että tässä on vain murto-osa ihanuuksista. Varmasti myöhemmin lisään erilaisia näkymiä ja näkökulmia.

Vieraita! Tuttuja!

Ihanainen shoppailupäivä takana, on monenlaista uutuutta, joista lisäilen kuvia sitten joskus myöhemmin. Mutta tehokkaasti käytiin tänään äidin kanssa kauppoja läpi ja molemmat löydettiin ihanuuksia. Alan olla oppinut vähitellen myös äidin vaatemaun, joten tuntuu varsin mainiolta kun molemmille löytyy uutta, hauskaa ja kaunista. Aika hyvin olin myös valmiiksi silmäillyt sellaisia kannattavia puoteja kierrettäväksi. Shoppailujen päälle käytiin syömässä lunch&zo:ssa, sitten kierrettiin vielä vähän ja viimeisteltiin kierros Beez:sissä, limoncello sour, nams. Iskä oli omillaan suurimman osan päivästä, istuskeli aurinkoisilla terasseilla ja tallusteli kaupunkia ristiinrastiin. Varmaan parempi niin sillä meikäläisen jalat on ihan puhki kulutettu tuon päivän jäljiltä ja mun koivet on kuitenkin ehkä hitusen paremmassa kunnossa.

Huomenna on markkinapäivä. Lauantaina luultavasti Keukenhoffiin. On mahtavat ilmat; 24astetta, aurinkoa... arskakelit, mekkokelit, hamekelit...

Kesäkarppi

Koko viikonlopun herkuttelin viinipadalla, joten ymmärrettävästi nyt kauppareissulla mukaan tarttui kaikkea herkullista ja tuoretta. Kotiuduttua nappasin suklaapalan ja jäälaten ja istuin niiden keston ajan sisäpihalla kirjan kanssa. This is the life! God-desia mukaillen.. =) Kun latte oli juotu tulin sisälle ja väsäsin mitä herkullisimman salaatin (rukolaa, kaalia, porkkanaa, paprikaa, kurkkua, herneenpalkoja oliivioljy-balsamico kastikkeella). Nappasin tuosta muutaman kuvankin ja ajattelin jakaa jotkut niistä täällä vain koska voin niin tehdä. Huomenna olisi tarkoitus lisätä salaattiin vielä kiinankaalia, fenkolia ja kalaa.

omituista lajia

Yleispätevää ja hitusen kornihkoa höpinää tulossa maailmasta, maailmankatsomuksista, ihmisistä ja valinnoista. Mietin tässä kirjoitellessa, että kannattaako tätä julkaista ollenkaan mutta ehkäpä, en tiedä, katsotaan kuinka käy. Taas yksi valinta, onneksi pieni sellainen. Hitusen ehkä mahtipontiseltakin kuulostavaa höpinää, suurelta osin tekstiin inspiroi monet tarinat, uutiset ja kuulumiset mitä olen kuulostellut viime aikoina. Omassa elossa ei siis liene mitään dramaattista säätöä mikä olisi tähän innostanut. Ihan vaan sunnuntai-aamupäivän pohdiskeleva mieliala.

-------------------------------------------------------------------------------------

Ollaan me ihmiset vaan omituista lajia, hirveästi koko ajan keskenämme mätkitään ja riidellään; sotia, viharikoksia, tietämättömyyttä, kateutta, epäoikeudenmukaisuutta.. Ja sitten samanaikaisesti ihmiset on kykeneväisiä luomaan äärimmäisen kauniita asioita, asioita jotka koskettaa ja liikuttaa.. meillä on hienoja kaupunkeja, upeita puutarhoja, jumalaisia kasveja, luontoa, taidetta, musiikkia, kirjallisuutta, runoja ja haikuja, virsiä ja kirkkoja, uskomusjärjestelmiä vaikka millä mitalla. On hyvää ruokaa ja juomaa, kaikki maailman värit ja sävyt ja tekstuurit, auringon valoa ja kesäisiä sadepäiviä. Pieniä, suuria ja mahtavia elämyksiä; henkilökohtaisia ja jaettuja. Mutta miten kaiken tämän keskellä sitten meistä jokainen tasapainoilee. Ei liene mahdollista valita vain "herkkupaloja", ruusuja ilman piikkejä.. jolllain tavalla se pitää kunkin ratkoa, kuinka paljon on kykeneväinen kantamaan maailman taakkaa ja kannattaako se. Ketä se helpottaa vai helpottaako ketään jos heittäytyy täysin epäoikeidenmukaisen maailman valuvirheisiin; kuinka viattomat kuolee sodissa, kuinka fundamentalistiset järjestelmät vievät ihmismassoja kuin karjaa ja nälänhätä ja epätasa-arvoinen ihmisten kohtelu, kuinka onnenlahjat täällä jaetaan.. Toisaalta jos yrittää sivuuttaa kaiken tämän ei liene todella tässä maailmassa. "where is the mean between two vices?" kyllä Aristoteles jotain on ymmärtänyt.

Ja ihmiset ja historia toistaa itseään ja totuttuja kaavoja; tyypit yrittää ratkaista maailman ja sen kaikkeuden syvimmäisiä ongelmastatementteja, ihan niinkuin esimerkiksi taiteen syvin olemus; se mitä taide on ja mitä se ei ole, selviäsi nyt, juuri tänä päivänä sen jonkun tyypin toimesta.

Samalla joku jossakin joutuu tekemään mahdottomia ratkaisuja elämänsä, tulevaisuutensa kanssa. Yksi polku kaartaa tänne ja toinen tuonne, mitä matkan päästä löytää sitä ei kai kukaan saata arvata mutta päätöksiä; pieniä ja suuria, mahdollisia ja mahdottomia on vaan tehtävä ja katsottava minne sitä päätyy. Ehkä vielä vaikeampaa on kulkea nämä päätökset selässään sitä tietä minkä on valinnut. Ehkä se päämäärä ei olekkaan niin merkittävä vaan ne askeleet siinä välissä. Ja vaikka me kuljetaan yksin niin samalla ollaan moniasteisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa, yhden päätös vaikuttaa moneen monella tavalla.

Vaikuttaa varsin sattumanvaraiselta paikoitellen se, miten ne itseen vaikuttavat vaikutteet kohdalle "siunaantuu", niin monet valinnat, omat ja muiden, vaikuttaa tilanteeseen kuin tilanteeseen. "mitä jos"-peli voi joskus tuntua varsin houkuttelevalta. Mitäs jos en olisikaan koskaan lukenut sitä kirjaa, kuullut sitä levyä, lukenut sitä uutista.. mitä jos on aika suorassa yhteydessä kysymykseen millainen olisin, millaselta elämä näyttäisi jos X tai -X. Ja sitten sitä palaa siihen tilanteeseen mistä lähti, tuijottelee jalkoihinsa, joku polku siellä lienee ja kädessä jotkut kortit.

Ulkona paistaa aurinko, vieressä kulhollinen kahvia.. kuulostaa siltä, että naapurit heräilee, pitänee yrittää tavoittaa joku niistä ja kysellä onko joku jo soittanut vuokraisännälle; talosta on ollut lämminvesi poikki/katki jo vuorokauden.. tarttis varmaan tehä jotaki..

uutuus ihanuus

Ymmärsin tässä, että mulla alkaa olla koko sarja mustia nahka- ja keinonahkatakkeja. Ensinnäkin mulla on se ihana minijakku, seuraavana tämä uutuus ihanuus, seuraavana syksyllä hankittu puolipitkä rotsi ja kaiken kruunaa täyspitkä musta nahkatakki.

Onnekas

Ah, olen ollut nyt niin onnellinen ja kiitollinen ja tarkoituksena olisi pysytellä jatkossakin näillä linjoilla. Sairastin viikonlopun aikana mutta nyt kun tilanne on helpottunut tunnen suurta kiitollisuutta eikä normaalit pikkukivut tunnu missään. Eilen myös siivoilin täällä, kiinnostavaa ja eksoottista, eikö? Mutta kyllä tuokin helpotti oloa kummasti, varsinkin "keittiön" siivoaminen ja siistinä pitäminen tuo mielihyvää. Puhtaita pintoja!

Olen tässä aloittanut yhden rakkaimman kirjan lukemista:
" The Road goes ever on and on
Down from the door where it began.
Now far ahead the Road has gone,
And I must follow, if I can,
Pursuing it with weary feet,
Until it joins some larger way,
Where many paths and errands meet.
And whither then? I cannot say."

Kyseessä on tietenkin Lord Of The Rings nyt ensimmäistä kertaa englanniksi. Olen täällä ja täältä käsin parille ystävilleni mainostanut tuon kirjan, ei, teoksen merkittävyyttä ja olen huomannut että osaan paikoitellen ulkoa suomenkielistä versiota. Jo jonkin aikaa olen haaveillut tämän lukemisesta englanniksi, varsinkin sen jälkeen kun siirryin Pratchettin kirjoissa täysin alkuperäiskielisiin versiohin. Ei ne asiat vaan välity samalla tavalla eri kielillä. Silti se suomenkielinen taru on se tuttu ja rakas, nyt vaan seikkailen samaan maailmaan hieman erilaisesta vinkkelistä. Tämä on siis todella tuttu teos ja tarina, sitä on luettu minulle ja olen lukenut sen moneen, moneen kertaan, erilaisissa elämäntilanteissa. Ja joka kerta se on tarjonnut näkökulmia ja insight... oivalluksia, syvempää ymmärtämystä omaan elämään. Eikä tämä lukukerta ole poikkeus. Eilen illalla Frodo kumppaneineen lähti liikkeelle Shire.. Konnusta, ensimmäiset kohtaukset mustien ratsastajien kanssa.. huih, miten jäätävää. Pitää kyllä myöntää että oli hieman hankaluuksia käydä nukkumaan; talo oli harvinaisen hiljainen, josta normaali tilanteessa nauttisin täysillä mutta nyt hiljaisuus ja varsinkin sisäpihan synkkä pimeys tuntui hieman häiritsevältä. Kyllä se kertoo jotain merkittävää tarinasta, että se koskettaa ja pelottaa ja jännittää vaikka tietää tasan tarkkaan miten matka etenee ja päättyy. Tollemaisesti voisi sanoa, että tarina pitää otteessaan niin tiukasti ja tehokkaasti, että: "on vain tämä hetki"

Se on varmaan tämä kevät ja kiitollisuus joka pitää mielen virkeänä ja ihmisen liikkeessä. Eilen muiden ryhtiliikeeiden lisäksi pyrin aloittamaan pientä vatsalihasliike-rutiinia, pyrin tekemään setin niin useana iltana kuin vaan satun muistamaan. Tässä yritän kanssa harjoitella sitä lempeämpää suhtautumista, en sano että joka ilta, koska aivan varmasti tulee iltoja jolloin ei jaksa, muista tai viitsi. Eilen systeemi käynnistyin vallanmainiosti, että ilmeisesti lihakset ei ole täysin huventuneet. Nyt kun vielä keksisi muita hauskoja harjoituksia joita voi tehdä, että saa peruskuntoa kasattua taas.

Ja kaikenkukkuraksi tässä vielä jokunen foto, en saa tarpeekseni noista puista

Oon yrittänyt joillekin teistä kuvailla tuota hauskaa puuta josta sataa terälehtiä sisäpihalle. Yksi kuva tuosta täällä onkin jo aikaisemmin muttta tälläisenä aurinkoisena päivänä, sinistä taivasta vasten puu on edukseen.

Kuvaputki II

Siirrymme kasveihin.. aika ihanaa, eikös?