Kevättöitä

On taas mennyt hurjan pitkä aika siitä kun olen viimeksi päivittänyt tätä blogia mutta jospa nyt taas kirjoittelisin. Kevätaika on ihanaa mutta tuntuu siltä, että tässä keväässä on paljon enemmän mahdollisuuksia ja ihanuuksia kuin koskaan aikaisemmin. Elämä on omituista, joskus asiat vaan alkavat loksahtelemaan paikoilleen. Joskus sitä vaan uskaltaa olla rohkea ja tarttua uusiin haasteisiin.

 Olen saanut suoritettua taidehistorian maisteriseminaarin. Viimeinen tapaaminen on maanantaina ja sitten se on ohi. Eilen tulin Jyväskylästä jossa olin suorittamassa kulttuuripolitiikan maisteriseminaari kakkosen. Syssyllä on sitten kolmas seminaari, ellen sitten repäise sitä kesällä alta pois. Oman tutkimuksen tekeminen on oikeastaan kamalan mukavaa, vapaus ja vastuu valinnoista tuntuu mielekkäältä ja on ihanaa että aihe hyväksyttiin molempiin aineisiin ilman vääntöjä. Näen tässä aiheessa paljon mielenkiintoista ja mielekästä tutkittavaa!

 Kulttuuripolitiikan seminaaritapaaminen meni yllättävän hyvin. On se jännä miten sitä aina kuvittelee, että ryhmät ja opettajat suhtautuisivat nihkeämmin omaan työhön kuin muiden töihin. Ehkä se on se pessimistinen perfektionismi, se, että kuvittelee että jokaisessa koetuksessa muille selviää minun kykyjen rajallisuus. Ollaan tästä puhuttu kavereiden ja sukulaisten kanssa. Ilmeisesti tälläinen ajatusmaailma kulkee suvussa. Yksi opettaja jota ehkä eniten jännitän, ehdotti eilen että voisin harkita jopa väitöskirjan tekemistä tuosta gradun aihepiiristä. Eli tekisin gradun alta pois valitsemalla jonkin tietyn rajatumman aineiston ja sitten väikkärissä laajentaisin teemaa. Hörähdin ehdotukseen vaan jotakin mutta opettaja jatkoi, että ihan oikeasti. Uskomatonta! Yleisemminkin sain paljon hyviä vinkkejä ja helpotuksia, voin jättää mielenkiintoiseksi mutta hankalaksi kokemani teoreetikon syrjään tässä vaiheessa ja keskittyä aineistoihin.

 Aineistoihin keskittyminen sopiikin minulle aivan mahtavasti sillä.... minua pyydettiin mukaan Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosijulkaisuun!!! Kirjoittelen tässä parin kuukauden aikana n. 10-30 sivuisen tieteellisen artikkelin taidemuseohaaveista. Mahdollisuus osallistua projektiin tuli ilmi keskustelussa museolla. Intouduin kertoilemaan gradun uusista kehityssuunnista ja minulle kerrottiin tuosta mahdollisuudesta. Tartuin siihen kiinni heti! Ensimmäinen julkaisu ja vielä tämän vuoden puolella. Ja tuo auttaa gradu projektia eteenpäin. Uskomatonta! Mahtavaa on myös se, että kun virallinen kirjoituspyyntö tuli sähköpostiin ja siihen vastailin kiittelin tuhannesti mahdollisuudesta ja vastauksessa p-h taho puolestaan kiitteli minua siitä, että ryhdyn kirjoittajaksi. Kaikki kiittelee toisiaan!

 Freelancer-keikkaakin tuntuu olevan enemmän näin kesän lähentyessä. Tänäänkin pääsen illalla opastamaan. Myös luottamus opastamiseen on kasvussa! Kivoja töitä!