kypsyttelyä

Valmistaudun täällä perjantai-illan kunniaksi huomiseen yleiseen tenttipäivään, jossa olisi tarkoitus todistella kypsyyttä proseminaarin tiimoilta. On ollut varsin viihdyttävää lukea 2006 valmistunutta (ensimmäistä omaa) tutkimusta. Lähdin lukemaan pienellä kauhulla, en tiennyt mitä odotta, muistin vaan että työn kanssa tuli aivan liian kiire ja että opponenttini oli kamalan pessimistinen koko työn suhteen. Mutta mitä huomasinkaan... työni on dynamiittia, aivan mahtavaa! Toki jos nyt tekisin työtäni, muotoilisin asioita hieman erilailla, kysyisin enemmän kysymyksiä mutta ajatellen sitä tietämystä joka minulla oli juuri yliopistolle pääseennä, tuli työstä todella hyvä.

Tässä on ollut kaikenlaista sosiaalista säätämistä ilmassa, ihastuksia, uusia ystäviä ja uudenlaista helppoutta olla uusien ihmisten seurassa. Tänään kadulla vastaan käveli yksin entinen, tilanne oli nopeasti ohi enkä ehtinyt muuta kuin juuri ja juuri tunnistaa kyseisen ihmisen. Sen suurempaan tunnekylpyyn en joutunut ja olin aika täydellisesti unohtanut kyseisen ihmisen eksistenssin tässä. Tuli niin voittaja olo kun huomasi ettei sillä ihmisellä ole valtaa minuun ja mikä mahtavinta olin liikenteessä tosi hyvällä asenteella ja hiton hyvännäköisenäkin, nähää! Hauskaa oli myös mennä tuosta tilanteesta kulttuuripolitiikan porukalla istumaan vakkariin, kaverin läksiäisiin. Ei paha päivä tämäkään!

Viime sunnuntaina löysin vanhan rakastettuni vanhan kirjan talvesta. Kyseessä on siis äärimmäisen rakas kirja Salamurhaajan oppipoika, trilogian ensimmäinen osa. Alkuun yritin olla alkamatta kirjaan mutta nyt olen lueskellut sarjaa intohimoisesti. Tavallaan tunnen syyllisyyttä siitä että luen kun "pitäisi" tehdä kamalasti opiskelujuttuja ja säätää kesätöitä ja kaikenlaista. Mutta toisaalta koen että tutulla kasvutarinalla on eheyttävä ja voimaannuttava vaikutus minuun. Rakas kirja opettaa minulle itseäni tai minä sen kautta itselleni.

Tekaisin itselleni yli-iisit kynsikkäät eilen illalla. Ensinnä yritin toimia ravelryn ohjeen pohjalta mutta sitten päädyin purkamaan ensimmäisen yritelmän koska niistä olisi tullut ihan liian pitkät, lähes irtohihan pituuksia lähentelevät. Joten sitten tekaisin tekeleet ihan omasta päästä, pylväs+kj-settiä .. Oon aika tyytyväinen tulokseen, siisti verkko muttei kuitenkaan liian gootihtava. Käytin kauneinta liukuvärjättyä lankaa ja se tuo hyvän efektin muuten niin perussettiä olevaan malliin.. Näitä vois kyllä tehdä eri väreissä. Parasta työssä oli helppous ja nopeus. Näiden kanssa ei tarvii laskeskella silmukoita tai kerroksia ja tunnissa parissa on pari valmiina.

kiirus

Aika kuluu aivan liian nopeasti. Viikot vaan hujahtelee ohi, hirvee vauhti päällä koko ajan. No juu, akademiskan suullinen osuus on nyt minun osaltani vihdoin ohi. Esitelmä meni jopa varsin mallikkaasti. Puhuin siis tiistaina Tove Janssonin taiteilijaelämästä ruotsiksi ryhmäläisille. Ensi keskiviikkoan on koe ja sitten olis pelätty akademiska täysin paketissa. Wuhuu!!! Mutta kyllä tässä vielä on paineita ja monenlaista päätettävää. Academic engl. jatkuu ja kohta edessä on siellä monenlaiset esitelmät ja paneelikeskustelut. Sitten pitäisi tehdä jotain linjavetoja kesätöiden suhteen ja samalla ehkä päätellä jotain mahdollisten vaihtosuunnitelmien kanssa.. jos sitä lähtee jonnekin niin sitten olisi ehkä ihan kiva olla rahatöissä mut toisaalta olis hyvä saada se museologian harjoittelu alta pois eikä kyllä enää oikein haluis palata jonnekin prismaan... taas...

humpuutuksia

Marjalta matkittu juttu eli kurkkauksia meikkipussukkaan vaikka tällä kertaa haku taitaa rajoittua sellaisiin tuotteisiin jotka eivät varsinaisesti mahdu meikkipussukkaan tai eivät ainakaan kulje mukana aiva joka päivä. Kuvat varmaan puhuvat puolestaan. Hiusjutskia, suihkujutskia, naamaanlätkittäviä asioita ja sen sellaista.