Syksyistä

Kesätyöt on tehty tältä kesältä ja fiilis on varsin hailea ja haikea. Nyt vasta todella iskee se todellisuus että on nyt Suomessa eikä Hollannissa ja että ei voi vaan piipahtaa Marktilla. Kaipaan Maastrichtin kauneutta, edullisuutta ja kourallista ihmisiä mutta pätkääkään en kaipaa PBL-juttuja.

Kesän aikana tottui siihen ihanuuteen mikä työpaikalla on; se tietty yhteenkuuluvuuden tunne työkavereiden kanssa. Työ tarjosi myös kasvumahdollisuuksia jotka tuli hyödynnettyä ihan täysillä. Työskennellessä oli koko ajan elämässä rytmi ja rutiini ja sen lisäksi ihan roppakaupalla jännittäviä esiintymistilanteita joista opin nauttimaan. Oli koko ajan selvää, että mitä alkaa tekemään seuraavaksi, milloin on mikäkin opastus tai palaveri.

Varsinainen kesätyörupeama on nyt takana päin mutta uudet haasteet odottaa. Sain tosiaan graduaiheen museonjohtajalta ja teen yhteistyötä entisten työkavereiden kanssa. Tämän lisäksi mun pitämiin opastuksiin tykästyttiin siinä määrin, että työkaverit yrittää selvittää josko minua olisi mahdollista pitää freelancerina eli tekisin keikkaluontoisesti opastuksia ja muita museojuttuja aina tarvittaessa.

Olen varma että mennyt kesä on ollut paras tähän astisen elämän varrella! Olen kasvanut henkisesti vaikka millä mitalla. Itsevarmuuden mittarit on ihan erilaisissa lukemissa kuin vuosi sitten. Ja vuosi sitten oli itsevarmuus paremmissa lukemissa kuin aikaisemmin.

Olen löytänyt sellaisen työn jota todella haluan tehdä jatkossakin ja tämä työ on sellainen jota voin todella kuvitella tekeväni. Tämä täysin uutta. En ole uskaltanut haaveilla tai haluta mitään tiettyä uraa/työtä aikaisemmin. Ja nyt voin jopa uskoa olevani hyvä siinä mitä haluan tehdä, työ on mielekästä.

Eli nyt vaan tekemään roikkuvia opintoja ja gradua.

Näiden kaikkien opiskelu ja työjuttujen lisäksi olen alkanut taas koukuttua virkkaamiseen ja lukemiseen. Sookie tarina on nyt Quinn-vaiheessa. Älkää spoilatko! Luin aikamoista vaihtia noita kirjoja eli ehkäpä jo viikon päästä alkaa olla sarja luettuna.

Virkkausrintamalla olen tekemässä taas jättikokoista vilttiä. Tarkoituksena olisi käyttää tuohon ainakin osittain jämälankoja. Käytän ainakin flipfloppia ja viimevuotisia tempoja. Mallina käytän kukkaa josta olen viime aikoina tehnyt mm. huiveja. Vitosen koukulla koukuttelen menemään joten kukista tulee sellaisia ruokalautasen kokoisia. Sitten toisena prokkiksena mulla on isöäidinneliöt taas vaihteeksi. Totesin taas että nuo neliöt on vaan älyttömän ihania, aloin tekemään niitä maailman herkullisimmasta langasta, novitan polku sävyssä munakoiso on tietenkin kyseessä. Sitten kun vielä keksisi että mitä niistä neliöistä aikoo väsätä, ehkä niistäkin tulee joku peittoprokkis tai kattoo nyt mitä kaikkea sitä keksii. Jossei peittoa jaksa niin voishan sitä koota neliöistä vaikka huivin. Laittaa sinne väliin vaikka täysin mustia neliöitä. Tulis varmaan aika särmä.

Ainiin, oon tehnyt myös taas jotain pikkusistuksia tänne miniyksiöön. Ihanat vanhemmat toi mun violetin arkun mummolasta ja sain sen nyt yöpöydäksi, sen sisuksiin saan samalla lankoja ja laukkuja, näitä joka naisen tilaavieviä säilytettäviä. Kohta varmaan yötkin viilenee sen verran että voi pakata tuon pöytä tuulettimen pois yöpöydältä. On aika kiva että sitten saan tuohon arkun päälle vaikka muutaman ihanan värisen kynttilälyhdyn..

Ollaan muuten porukoiden kanssa taas vähän innostuttu wiistä. Vapaina aamuina oon ottanut tavaksi vähän pelailla aamukahvin jälkeen. Tänään oli aika iloinen ylläri. Olin laihtunut päivässä kilon, ei paha vaikka wii jotain valittelikin nopeasta painon muutoksesta. Ja ihmiset jos ette tiedä niin wiihin saa nykyään myös zumban, sen kanssa hiki lentää ja kunto kohoaa. Sitä tulee vahingossa tehtyä usein aika pitkään koska siinä saa sen kunnolla kroppaa liikkeelle kun tekee täysillä eikä tuijota vaan pistelaskureita. Mittaan omat pisteet mahtavassa fiiliksessä ja oman muodon muokkautumisessa.

Onnekas

Ah, olen ollut nyt niin onnellinen ja kiitollinen ja tarkoituksena olisi pysytellä jatkossakin näillä linjoilla. Sairastin viikonlopun aikana mutta nyt kun tilanne on helpottunut tunnen suurta kiitollisuutta eikä normaalit pikkukivut tunnu missään. Eilen myös siivoilin täällä, kiinnostavaa ja eksoottista, eikö? Mutta kyllä tuokin helpotti oloa kummasti, varsinkin "keittiön" siivoaminen ja siistinä pitäminen tuo mielihyvää. Puhtaita pintoja!

Olen tässä aloittanut yhden rakkaimman kirjan lukemista:
" The Road goes ever on and on
Down from the door where it began.
Now far ahead the Road has gone,
And I must follow, if I can,
Pursuing it with weary feet,
Until it joins some larger way,
Where many paths and errands meet.
And whither then? I cannot say."

Kyseessä on tietenkin Lord Of The Rings nyt ensimmäistä kertaa englanniksi. Olen täällä ja täältä käsin parille ystävilleni mainostanut tuon kirjan, ei, teoksen merkittävyyttä ja olen huomannut että osaan paikoitellen ulkoa suomenkielistä versiota. Jo jonkin aikaa olen haaveillut tämän lukemisesta englanniksi, varsinkin sen jälkeen kun siirryin Pratchettin kirjoissa täysin alkuperäiskielisiin versiohin. Ei ne asiat vaan välity samalla tavalla eri kielillä. Silti se suomenkielinen taru on se tuttu ja rakas, nyt vaan seikkailen samaan maailmaan hieman erilaisesta vinkkelistä. Tämä on siis todella tuttu teos ja tarina, sitä on luettu minulle ja olen lukenut sen moneen, moneen kertaan, erilaisissa elämäntilanteissa. Ja joka kerta se on tarjonnut näkökulmia ja insight... oivalluksia, syvempää ymmärtämystä omaan elämään. Eikä tämä lukukerta ole poikkeus. Eilen illalla Frodo kumppaneineen lähti liikkeelle Shire.. Konnusta, ensimmäiset kohtaukset mustien ratsastajien kanssa.. huih, miten jäätävää. Pitää kyllä myöntää että oli hieman hankaluuksia käydä nukkumaan; talo oli harvinaisen hiljainen, josta normaali tilanteessa nauttisin täysillä mutta nyt hiljaisuus ja varsinkin sisäpihan synkkä pimeys tuntui hieman häiritsevältä. Kyllä se kertoo jotain merkittävää tarinasta, että se koskettaa ja pelottaa ja jännittää vaikka tietää tasan tarkkaan miten matka etenee ja päättyy. Tollemaisesti voisi sanoa, että tarina pitää otteessaan niin tiukasti ja tehokkaasti, että: "on vain tämä hetki"

Se on varmaan tämä kevät ja kiitollisuus joka pitää mielen virkeänä ja ihmisen liikkeessä. Eilen muiden ryhtiliikeeiden lisäksi pyrin aloittamaan pientä vatsalihasliike-rutiinia, pyrin tekemään setin niin useana iltana kuin vaan satun muistamaan. Tässä yritän kanssa harjoitella sitä lempeämpää suhtautumista, en sano että joka ilta, koska aivan varmasti tulee iltoja jolloin ei jaksa, muista tai viitsi. Eilen systeemi käynnistyin vallanmainiosti, että ilmeisesti lihakset ei ole täysin huventuneet. Nyt kun vielä keksisi muita hauskoja harjoituksia joita voi tehdä, että saa peruskuntoa kasattua taas.

Ja kaikenkukkuraksi tässä vielä jokunen foto, en saa tarpeekseni noista puista

Sadepäivä

Heips!

Mulla on tänään täällä kunnollinen puuhapäivä, ihana kevätsade koputtelee ikkunaan ja muodostaa pieniä lammikoita sisäpihalle. Eilinen oli todella paahteinen päivä, lämpötila nousi ainakin sinne 25asteen kulmille ja aurinkopaistoi ihan tosissaan. Eilinen oli juuri hyvä päivä tuon sisäpihan käyttöönottoon, istuin siellä Pratchettin ja vermuttidrinksuni kanssa kuuntelemassa lintujen laulua. Eilen piti myös käydä ostamassa aurinkosuojallinen naamarasva, sen verran tuo aurinko täällä on ollut esillä että tarttee alkaa ihan suojautumaan sitä vastaan.

Vaikka on todella ihanaa, että on kesäistä ja aurinkoista niin on myös aivan mahtavaa, että välillä on tälläisiä kesäsadepäiviä, jolloin on lämmintä mutta sataa. Sade aina huuhtoo pois niitä kaupunkipölyjä ja muutenkin antaa elinvoimaa. Tämän sanottua toivon kuitenkin suuresti, että ne päivät jolloin täällä on vierailijoita olisi mahdollisimman kesäisiä.

Niin tämän päivän puuhiin; olen täällä tehnyt vähän järjestystä mm. pakannut vanhan tietokoneen pois.. tarkoituksena olisi tänään tehdä sellaisia juttuja jotka on jääneet liian vähälle huomiolle viime aikoina. Mutta silleen nautiskellen. Tänään on kuitenkin vielä vapaapäivä. Huomenna sen sijaan on jännitettävä millaista palautetta sitä saa artist file draftista. Huomenna olisi myös hyvä saada aloitettua kurssiin kuuluvat muut kirjoitustehtävät. Tai ehkä niitä voi jo alkaa hahmottelemaan tänään.

Sitten vielä karppi/ruoka-aiheisiin.. oon havainnut jännän muutoksen; aina aikaisemmin mun aamu on alkanut kahvin keittämisellä ja sisäistämisellä, on mennyt tunteja ennen kun on alkanut edes ajattelemaan ruokaa.. viime päivinä järjestys on kuitenkin kääntynyt päälaelleen.. olen syönyt lähes heti herättyä ja vasta useamman tunnin jälkeen olen edes muistanut että ainiin, kahvia..

No nyt ryhdyn taas hommiin.. tässä teille vielä pari kuvaa

Sisäpihalle kurkisteleva kukkiva puu

Tykkään tämän kuvan eri tekstuureista

" dock-a-loodle-fod"

Niin piti tulla vaan kertomaan, että tänne pamahti hyvinkin kesäiset ilmat. Tänään on parhaimmillaan ollut täysaurinko ja 18astetta lämmintä. Äärimmäisen hämmentävää suomalaiselle. Eikä oo ees lehtiä puissa mutta toisaalta kukkiihan tuolla jo villiintyneet narsissit, voikukat ja leskenlehdet. Olen tänään haahuillut ulkosalla, tallustellut wyckiä ristiinrastiin. En osannut oikein asettua terdeilemään mutta istuin reteesti aikani marktin "portailla" ja luin Pratchettiä, tietysti repeilin aivan hillittömästi lukihäiriöiselle kukolle, joka kiekuu milloin mitenkin. Esimerkiksi näin : " lod-a-foodle-wok!" Kun olin kerännyt tarpeeksi hämmentyneitä katseita, siirryin sisätiloihin.. tein radikaalin ostoksen ja hankin itselleni sakset, käsityöihmisyys on ollut hieman hankalaa ilman niitä. Nyt on sakset. Tästä 78sentin ostopäätöksestä villiintyneetä hankin myös reilumman kokoisen viivoittimen, jonka avulla voin alkaa matkimaan Sol LeWittiä kaikessa rauhassa. Kyllä nyt kelpaa.

Keitin tässä vielä kahvit, istuksin tässä koneella, ovi on auki sisäpihalle, yläterdellä on porukkaa mutta eihän tuollainen ilomielisyys nyt mitään haittaa. Kuuntelevat sitäpaitsi aikamielenkiintoista gotan project-tyyppistä musiikkia mutta enemmän itämaisia viboja. Kelpaa mulle. Joku yrittää ilmeisesti opettaa joillekin muille jotakin vierasta kieltä, kuulostaa eksoottiselta.

Lukuja

Opiskelujuttujen lisäksi oon lueskellut aika paljon kirjoja täällä. Listaanpa:
- Pratchett: Intresting times
- Pratchett: Witches abroad
- Tolkien: The Hobbit
- Martinez: Monster
- Gaiman: Neverwhere

Ja nyt oon lueskellut Pratchettin The Colour of Magic/The Light Fantastic-yhdistelmää mut ehkäpä pitää keksiä jotain muuta, koska olen lukenut nuo aikaisemminkin ja Intresting times oli kuitenkin jatko näihin kirjoihin ja jotenkin Rincewind-hahmona kyllästyttää hieman. Ehkäpä sitä vois lisää Gaimania, vaikka ne onkin sellaisia kamalan ihania juttuja.

Löysin tänään aivan ihanaan askartelupuotiin, jossa on hyvin paljon kaikenlaista muunmuassa aivan upean värisiä lankoja. No nyt se vääntäminen ja väkertäminen taas alkaa. Ajatelin aloittaa tutusti ja turvallisesti kolmiohartiahuivilla. Ostin sitä varten aivan ihanaa vahvan turkoosia lankaa. Samasta puodista ostin myös pastilliliidut ja luonnoslehtiön. Voin siis alkaa harrastamaan omanlaisia asioita. Täälläkin.

Tänään on ollut vähän heikohko olo, enkä tiedä yhtään mistä moinen johtuu, olen syönyt ja juonut paremmin kuin normaalisti. Väsyttää, pyörryttää ja heikottaa koko ajan vaikka vkl on mennyt lähinnä nukkumiseen. Tänään juuri ennen ulos lähtöä näkökentässä tanssivat mekaanisesti liikkuvat hohtavan mustat neliöt. Hehkeetä. No nyt voikin sitten ottaa ihan rauhassa kun ei ole pakko tehdä mitään enää tänään.

Ostin Terryn noitakirjan silloin ensimmäisenä päivänä täällä ja hirveästi himoittaisi alkaa lukemaan sitä mutta yritän nyt kuitenkin saada intresting timesin alta pois ens alkuun. Ei sillä, on tuokin tosi hyvä mutta kun Nanny ja Granny on vaan niin parhaita.