Pikainen hömppäpostaus. Sain juuri ensimmäisen jolie.fi:stä tilaamani paketin kotiin ja testiin. Mukaan lähti Alpadermin ravitseva hoitovoide ja Couleur caramelin vaalea peiteaine. Olen lueskellut jolien tyttöjen blogeja jo useamman kuukauden mutta vasta nyt innostuin tilaamaan verkkokaupasta tuotteita. Mutta kyllä kannatti. Tuollainen kosmetiikkaostos on parhaimmillaan panostusta ja luksusta. Ja tämä on sitä parhainta laatua, tuotteet saapuvat kauniissa mintunvihreässä paketissa. Paketin sisältävä minttuinen silkkipaperinyytti sisältää paljon enemmän kuin tilaamani tuotteet, mukana on monenlaisia testereitä, jotka on valittu juuri minun ihotyypilleni. Ja löytyipä kirjeestä myös aurinkoiset terveiset lähettäjiltä. Niin hienoa.
Täytyy päästä käymään Helsingissä sijaitsevassa putiikissa mahdollisimman pian. Haaveilen myös henkilökohtaisesta meikkikurssista, jossa saa meikin, meikkivinkkejä ja 80e (eli koko rahalla) valikoida kosmetiikkaa puodin valikoimista. Olisi niin siistiä nähdä miten ammattilainen meikkaa, miten peittää punoitusta ja muutenkin millaisen ilmeen siellä saisi. Samalla pääsisi kunnolla tutustumaan tuotteisiin ihan hands on-tyylillä.
Malttamaton kun olen testasin heti apladermin voidetta, ensin hieman säikähdin tuoksua, koska olen tottunut siihen, että kaikki valtavirtameikkien tuoksut ärsyttää ruusufinniä. Tämä ei kuitenkaan ärsytä, ainakaan vielä. On todella luksusta, että kosmetiikalla voi olla joku tuoksu, kaikkien hajustamattomien vuosien jälkeen. Rasva on todella tuhdin tuntuista mutta imeytyy aivan käsittämättömän nopeasti ja jättää jälkeensä pehmeänsileän tunteen. Jee, tätä lisää!
Nyt täytyy rientää syömään hieman sienipitsaa, kohta edessä on lähtö sibeliustalolle Sinfonia Lahden konserttiin. Raportoin tuotteista lisää kun saan niihin lisää tuntumaa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hömppä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hömppä. Näytä kaikki tekstit
torstai 8. marraskuuta 2012
tiistai 10. heinäkuuta 2012
Kynsihömppää
maanantai 9. heinäkuuta 2012
jännät päivät
Olipa jännä päivä eilen. Oikeastaan on ollut sarja erilailla jännittäviä päiviä. Olen kamalan tyytyväinen siitä, miten hyvin olen päässyt sisälle omaan työkuvioon. Olen saanut takaisin sen tunteen, että tämä on todella minun oma juttu ja saan itse päättää mitä käsittelen ja miten. Mahtavaa!
Eilen pidin ensimmäisen opastuksen uuteen näyttelyyn. Tällä kertaa kuulijoina oli niin hyvä porukka ihmisiä ja paikalle oli tullut myös yksi ihana tuttu viime kesältä, joten opastus sujui varsin hyvin ollakseen ensimmäinen laatuaan kyseiseen näyttelyyn. Samalla reissulla kävin taas jakamassa ilmotuksia näyttelystä ja opastuksista keskustaan. Oli muuten todekka hiostava päivä eilen.
Eiliselle oli ennustettu hurjaa ukkospäivää mutta eipä jyrähtänyt kertaakaan näillä kulmilla. Eikä edes satanut kunnolla. Mutta ehkäpä tänään? Jo eilen oli niin hiostavan kuuman kostea ilma, että tuntuu että kyllä sen ukkosen tai vähintään kaatosateen olisi tultava jotta ilma voisi raikastua.
Jatkoin viikonloppuna aleostostelua mutta lisään niistä kuvia ja kertomuksia joku toinen kerta. Sen verran voin sanoa, että todella hyviä löytöjä ja todella käyttisvaatteita osasin valikoida ja olen älyttömän tyytyväinen.
Lähetän vielä näin sähköisesti vaarille isosti terveisiä, tervehtymisiä ja voimia sinne sairaalanmäelle!
Eli varsin monisävyisiä päiviä on ollut tässä sarja. Paljon kaikenlaista menoa ja meininkiä. Huolia ja hassuttelua. Miniloma mökillä. Shoppailua Kouvolassa. Töitä. Tutkimusta. Hömppää. Elämän kerrostumat. Nyt tuplaespresso soijamaidolla ja uutta päivää takomaan.
" Why not go out on a limb? That's where the fruit is."
Eilen pidin ensimmäisen opastuksen uuteen näyttelyyn. Tällä kertaa kuulijoina oli niin hyvä porukka ihmisiä ja paikalle oli tullut myös yksi ihana tuttu viime kesältä, joten opastus sujui varsin hyvin ollakseen ensimmäinen laatuaan kyseiseen näyttelyyn. Samalla reissulla kävin taas jakamassa ilmotuksia näyttelystä ja opastuksista keskustaan. Oli muuten todekka hiostava päivä eilen.
Eiliselle oli ennustettu hurjaa ukkospäivää mutta eipä jyrähtänyt kertaakaan näillä kulmilla. Eikä edes satanut kunnolla. Mutta ehkäpä tänään? Jo eilen oli niin hiostavan kuuman kostea ilma, että tuntuu että kyllä sen ukkosen tai vähintään kaatosateen olisi tultava jotta ilma voisi raikastua.
Jatkoin viikonloppuna aleostostelua mutta lisään niistä kuvia ja kertomuksia joku toinen kerta. Sen verran voin sanoa, että todella hyviä löytöjä ja todella käyttisvaatteita osasin valikoida ja olen älyttömän tyytyväinen.
Lähetän vielä näin sähköisesti vaarille isosti terveisiä, tervehtymisiä ja voimia sinne sairaalanmäelle!
Eli varsin monisävyisiä päiviä on ollut tässä sarja. Paljon kaikenlaista menoa ja meininkiä. Huolia ja hassuttelua. Miniloma mökillä. Shoppailua Kouvolassa. Töitä. Tutkimusta. Hömppää. Elämän kerrostumat. Nyt tuplaespresso soijamaidolla ja uutta päivää takomaan.
" Why not go out on a limb? That's where the fruit is."
perjantai 6. heinäkuuta 2012
Kesäjuttuja
No mitenkäs tässä taas kävi näin, että blogipostauksesta on kamalan pitkä aika. No varmaankin sen takia, että olen varsin uppoutunut tutkimusprojektiin, artikkelinkirjoittamiseen, yleisöopastuksen kirjoittamiseen.. Väsäsin myös sellaisen tosi simppelin "mainoksen" tulevista yleisöopastuksista ja nyt yritän miettiä että missä kaikkialla täällä on yleisiä ilmotustauluja..
Hömppärintamalla uutuutena on Pinterest ja sen kautta löytyneet erilaiset sivustot. Eilen illalla ilahdutin itseäni väsäämällä liukuvärjätyt kynsilakkaukset itselleni, ensimmäisellä yrityksellä tuli sen verran kivaa jälkeä että aion väsätä samanlaiset tänään myös varpaankynsiin. ohje täältä
Postaustahtia on varmasti hidastanut myös se, että jänskättelin tässä yhtä lääkärijuttua. Mutta onneksi ja iloksi lääkäri soitteli eilen tuloksia ja kertoili että kaikki on kunnossa, eli ole keliakiaa tällä tytsyllä. Erikoislääkärille pääsen kuitenkin jossakin vaiheessa, vaikka varsinaisia toimenpiteitä en kovasti ilolla odottele on kuitenkin tosi hyvä tarkistaa, että systeemit on kunnossa.
Loppukevennykseksi lisää fotoja:
![]() |
| Ekat mapit |
Hömppärintamalla uutuutena on Pinterest ja sen kautta löytyneet erilaiset sivustot. Eilen illalla ilahdutin itseäni väsäämällä liukuvärjätyt kynsilakkaukset itselleni, ensimmäisellä yrityksellä tuli sen verran kivaa jälkeä että aion väsätä samanlaiset tänään myös varpaankynsiin. ohje täältä
![]() |
| Pikafoto eiliseltä |
Postaustahtia on varmasti hidastanut myös se, että jänskättelin tässä yhtä lääkärijuttua. Mutta onneksi ja iloksi lääkäri soitteli eilen tuloksia ja kertoili että kaikki on kunnossa, eli ole keliakiaa tällä tytsyllä. Erikoislääkärille pääsen kuitenkin jossakin vaiheessa, vaikka varsinaisia toimenpiteitä en kovasti ilolla odottele on kuitenkin tosi hyvä tarkistaa, että systeemit on kunnossa.
Loppukevennykseksi lisää fotoja:
![]() |
| Avomaankurkku |
![]() |
| Parsasalaattia parvekelaatikossa |
![]() |
| Tässä todellinen ylpeyden aiheeni, siemenestä kasvatetut kurpitsat, etualalla myös mysteeritaimi ja chili |
![]() |
| Pinaatti ja mangoldia |
![]() |
| Ensimmäisten retiisien satokausi |
![]() |
| Ehkä parasta kesäruokaa: vesimeloonia, fetaa ja oliiveja Ainiin, oon alkanut geokätköilemään |
![]() |
| Pionit kukkii niin runsaasti, että niitä raaskii ottaa jopa maljakkoon |
![]() |
| Millan ensimmäinen geokätkölöytö |
Tunnisteet:
hömppä,
kasvit,
opiskelu,
parvekepuutarha,
työt
tiistai 5. kesäkuuta 2012
Summer fizz
Hömppäputki jatkuu.. eilisen ihanin löytö on lindexin pollamekko. Nappasin tänään mekosta pari pikafotoa mutta lupaan ottaa parempia ja edustavampia fotoja kun otan mekon kunnolla käyttöön. Eli fotoissa esiintyy juuri herännyt pörröpää, meikittä ja myös lähes kahvitta (kääk!). Vaate ei nimittäin näytä oikein miltään ripustettuna mutta päällä se on mitä ihanin fiftarihenkinen monikäyttöinen mekko, josta arvelisin tulevan mun vakkarivaate. Pitää lisätä vielä että aion hankkia kapean pinkin vyön tuohon vuotärölle, se tulee tekemään kokonaisuudesta vielä upeamman. Tämä tulee yhdistymään älyttömän hyvin esimerkiksi mun nahkarotsien kanssa ja lupaan vielä senkin että lisään tänne lähitulevaisuudessa kuvan jossa päälläni on sekä tämä mekko että se bloomitin keinonahkarotsi, josta en ole vielä ehtinyt/muistanut lisätä fotoa tänne. Ja kuvitelkaapa tämä mekko niiden vaaleanpunaisten gaborin kiilakantaisten kenkien kanssa, ihanaa. Tämä vaate otetaan heti käyttöön :)
| Eli siis kyseessä todellakin on lindexin Holly & Whyte sarjan mekko |
| Tässä fotossa näkyy myös ihanat gaborin kengät ja koska yritin kuvata yksin täytyi ottaa peili avuksi |
| Mekko sivusta |
| edestä |
| takaa |
| keskeltä edestä |
| koipi kenkineen pääsi myös kuvaan |
| lopuksi vielä otsikon alkuperä eli kesätuoksuni, joka löytyi vuonna 2006 Roomasta |
Vaatefotoja
| Uudempi Bloomit-vaatteeni, oli muuten harvinaisen vaikea saada tämän vaatteen "jujut" valokuvattua |
| Yksityiskohtaa ylhäältä |
| Ja alhaalta |
| Vähän tuoreempaa hankintaa, eilisen rokkipaita läheltä |
| ja vähän etäämmältä (gina tricot) |
| Paitaan (ja muutenkin tyyliin) sopivat mutterimaiset sormukset löytyivät henkkamaukasta ja olivat vielä alennuksessa |
kukkakarkkia
torstai 10. toukokuuta 2012
Keväthöttöä
Kevät-uutuuksia, jotka haluaisin ottaa käyttöön välittömästi
Object collectors item-mekko tästä
Lähikuvaa kankaasta
Jumalaiset Gaborin viileän pinkit kesäsandaalit tähän tapaan
ps. loppuun vielä yksi hieman vanhempi ihanuus joka on aktiivisessa käytössä
Tämä on siis Bloomitin alennusmyynnistä ostettu upea takki, jonka etupuoli on vaatimaton ja pelkistetty mutta takana on ihana koristus
bloomit
ps. loppuun vielä yksi hieman vanhempi ihanuus joka on aktiivisessa käytössä
Tämä on siis Bloomitin alennusmyynnistä ostettu upea takki, jonka etupuoli on vaatimaton ja pelkistetty mutta takana on ihana koristus
bloomit
maanantai 5. maaliskuuta 2012
hömppästuff
Ajattelin kirjoittaa pienen hömppäpostauksen vaihteeksi. Löysin todella inspiroivan nettijutun, joka käsittelee yksilön vastuuta omasta elämästä ja valinnoista. Paristakin syystä olen pohdiskellut noita teemoja enemmänkin tässä viime aikoina. Jotenkin tuntuu, että tuossa artikkelissa on sanoitettu paljon sellaisia tuntoja ja fiilareita mitä olen pohtinut mutta en ole osannut ehkä muotoilla. Sivusto on aikalailla hömppää mutta jutun sisältö on pätevää kamaa. Jos aikaa likenee niin lukaise juttu tuosta alta.
Nyt on aurinkoinen kahvihetki vietetty. I'm gonna hit the books, again.
---
"Ota vastuu unelmistasi
Saavuttaakseen unelmansa täytyy hyväksyä oman elämän lähtökohdat.
Unelmat ja arki eivät ole vastakohtia, vaan unelmilla luodaan tietä toisenlaiseen arkeen. Suurimmalla osalla ihmisistä on jokin unelma, jonka he toivoisivat muiden kuulevan ja ymmärtävän.
Unelman toteuttamisessa on kyse siitä, miten ihminen kykenee omilla valinnoillaan muuttaman olosuhteitaan ja raivaamaan tietä omanlaiselleen elämälle.
Vastuun ottaminen taas tarkoittaa kykyä tehdä, joskus vaikeitakin, omaa elämää koskevia päätöksiä.
Hyväksy olosuhteet
Jokaisen ihmisen elämässä on asioita, joita hän ei ole voinut itse valita. Ihmisen elämässä on siis tietyt olosuhteet, jotka on vain hyväksyttävä. Ihminen syntyy tiettyyn perheeseen ja hänellä on ne perintötekijät, jotka hän on vanhemmiltaan sattunut saamaan. Kenenkään kohdalla lapsuus ja sen olosuhteet eivät ole omaa valintaa. Olosuhteita ja tilannetekijöitä ovat myös esimerkiksi tapahtumat ja vaikutukset ihmisen elämässä, jotka tulevat eteen yllättäen tai kutsumatta (asiat, jotka eivät ole ihmisen omia valintoja). Vähitellen elämän olosuhteet ja ihmisen omat valinnat alkavat käydä vuoropuhelua toistensa kanssa; valinta seuraa toistaan ja muuttuvat olosuhteet tarjoavat haasteita ja mahdollisuuksia.
Kaikki katuvat joskus
Aikuisen ihmisen elämä on täynnä jokapäiväisiä valintoja. Jokainen tekee myös sellaisia päätöksiä, joita hän katuu myöhemmin. Ihmisen oma suhtautuminen elämään voi olla avain siihen, millaiseksi elämä tulevaisuudessa muodostuu. Synkistely ei vie asioita eteenpäin, kun taas positiivinen asenne saattaa muuttaa monen asian kulkua olennaisesti – se, mihin ihminen keskittyy, lisääntyy.
Se, mihin ihminen keskittyy, lisääntyy
Saavuttaakseen unelmansa ihmisen täytyy hyväksyä oman elämänsä lähtökohdat sekä otettava vastuu omista tunteistaan, arvoistaan ja asenteistaan, nykyhetkestä sekä elämänvalinnoista ja niihin suhtautumisesta. Lisäksi ihmisen täytyy kantaa vastuunsa läheisistään, omista unelmistaan, tulevaisuudestaan ja elämästä sekä omasta motivaatiostaan.
Ulkoiset tapahtumat eivät ole tunteidemme aiheuttajia sillä ne syntyvät ihmisessä itsessään erilaisten kokemusten pohjalta. Tunteet ovat omiamme ja jokainen valitsee itse reagointitapansa kussakin tilanteessa. Yksi elämän vaikeimmista asioista on se, että olemme itse omien tunteidemme omistajia, ei kukaan muu. Emme aina voi valita tunnettamme, mutta reagointitapansa voi jokainen itse valita.
Unelmat nousevat arvoista
Toteuttaakseen unelmiaan, ihminen tarvitsee ymmärryksen siitä, mitkä arvot ohjaavat hänen elämäänsä. Joskus ihmisen toimintaa ohjaavat ristiriitaiset arvot. Useimmat ihmisen valinnat pohjautuvat johonkin tiettyyn arvoon. Ihminen ei voi muuttaa menneisyyttään, mutta nykyhetkessä yksilön on mahdollista valita oma suhtautumistapansa menneeseen.
Läheisemme ovat aina mukana unelmissamme:he estävät, hidastavat tai tukevat niitä
Elämä on tässä ja nyt. Unelmat voivat auttaa kestämään ankeaa nykyhetkeä, mutta jokaisella on nykyhetkessään sellaisia asioita, joista ei haluaisi luopua missään olosuhteissa. Unelman tavoittelemisen esteenä on usein asioita, jotka ovat meissä itsessämme ja niihin asioihin voimme yleensä vaikuttaa.
Ihminen ei ole vastuussa niistä tunteista, mitä hän aiheuttaa läheisissään. Jokaisen tulee kuitenkin unelmaa tavoitellessaan ottaa läheisten näkökulma huomioon. Läheisemme ovat aina mukana unelmissamme: he estävät, hidastavat tai tukevat niitä.
Rohkeus ratkaisee
Unelmien tavoittelussa on kyse rohkeudesta. Rohkeutta on tehdä itselleen tärkeitä asioita omasta pelostaan huolimatta. Pelkoa kuulu olla elämässämme. Se suojelee ja estää meitä toimimasta. Terve pelko on paikallaan, mutta joskus se muuttuu koko elämää rajoittavaksi ja silloin on tarpeen käsitellä niitä.
Kaikissa tavoittelemisen arvoisissa asioissa ihmisen on tehtävä oma osuutensa, tavalla tai toisella. Joskus tavoite toteutuu, joskus ei. Täytyy vain oppia hyväksymään, että ellei tavoite toteudu nyt, sen aika voi olla myöhemmin.
Toisaalta joskus täytyy luopua unelmastaan ja on uskottava, että jotain muuta on tulossa tilalle. Unelmien toteuttaminen merkitsee vastuun ottamista ja oman osuuden tekemistä sen eteen.
Lähde: Marja Leena Toukonen (2008). Unelmatyöskentely. PS-kustannus"
http://www.suhdesoppa.fi/itsetuntemus/ota-vastuu-unelmistasi/
---
Nyt on aurinkoinen kahvihetki vietetty. I'm gonna hit the books, again.
---
"Ota vastuu unelmistasi
Saavuttaakseen unelmansa täytyy hyväksyä oman elämän lähtökohdat.
Unelmat ja arki eivät ole vastakohtia, vaan unelmilla luodaan tietä toisenlaiseen arkeen. Suurimmalla osalla ihmisistä on jokin unelma, jonka he toivoisivat muiden kuulevan ja ymmärtävän.
Unelman toteuttamisessa on kyse siitä, miten ihminen kykenee omilla valinnoillaan muuttaman olosuhteitaan ja raivaamaan tietä omanlaiselleen elämälle.
Vastuun ottaminen taas tarkoittaa kykyä tehdä, joskus vaikeitakin, omaa elämää koskevia päätöksiä.
Hyväksy olosuhteet
Jokaisen ihmisen elämässä on asioita, joita hän ei ole voinut itse valita. Ihmisen elämässä on siis tietyt olosuhteet, jotka on vain hyväksyttävä. Ihminen syntyy tiettyyn perheeseen ja hänellä on ne perintötekijät, jotka hän on vanhemmiltaan sattunut saamaan. Kenenkään kohdalla lapsuus ja sen olosuhteet eivät ole omaa valintaa. Olosuhteita ja tilannetekijöitä ovat myös esimerkiksi tapahtumat ja vaikutukset ihmisen elämässä, jotka tulevat eteen yllättäen tai kutsumatta (asiat, jotka eivät ole ihmisen omia valintoja). Vähitellen elämän olosuhteet ja ihmisen omat valinnat alkavat käydä vuoropuhelua toistensa kanssa; valinta seuraa toistaan ja muuttuvat olosuhteet tarjoavat haasteita ja mahdollisuuksia.
Kaikki katuvat joskus
Aikuisen ihmisen elämä on täynnä jokapäiväisiä valintoja. Jokainen tekee myös sellaisia päätöksiä, joita hän katuu myöhemmin. Ihmisen oma suhtautuminen elämään voi olla avain siihen, millaiseksi elämä tulevaisuudessa muodostuu. Synkistely ei vie asioita eteenpäin, kun taas positiivinen asenne saattaa muuttaa monen asian kulkua olennaisesti – se, mihin ihminen keskittyy, lisääntyy.
Se, mihin ihminen keskittyy, lisääntyy
Saavuttaakseen unelmansa ihmisen täytyy hyväksyä oman elämänsä lähtökohdat sekä otettava vastuu omista tunteistaan, arvoistaan ja asenteistaan, nykyhetkestä sekä elämänvalinnoista ja niihin suhtautumisesta. Lisäksi ihmisen täytyy kantaa vastuunsa läheisistään, omista unelmistaan, tulevaisuudestaan ja elämästä sekä omasta motivaatiostaan.
Ulkoiset tapahtumat eivät ole tunteidemme aiheuttajia sillä ne syntyvät ihmisessä itsessään erilaisten kokemusten pohjalta. Tunteet ovat omiamme ja jokainen valitsee itse reagointitapansa kussakin tilanteessa. Yksi elämän vaikeimmista asioista on se, että olemme itse omien tunteidemme omistajia, ei kukaan muu. Emme aina voi valita tunnettamme, mutta reagointitapansa voi jokainen itse valita.
Unelmat nousevat arvoista
Toteuttaakseen unelmiaan, ihminen tarvitsee ymmärryksen siitä, mitkä arvot ohjaavat hänen elämäänsä. Joskus ihmisen toimintaa ohjaavat ristiriitaiset arvot. Useimmat ihmisen valinnat pohjautuvat johonkin tiettyyn arvoon. Ihminen ei voi muuttaa menneisyyttään, mutta nykyhetkessä yksilön on mahdollista valita oma suhtautumistapansa menneeseen.
Läheisemme ovat aina mukana unelmissamme:he estävät, hidastavat tai tukevat niitä
Elämä on tässä ja nyt. Unelmat voivat auttaa kestämään ankeaa nykyhetkeä, mutta jokaisella on nykyhetkessään sellaisia asioita, joista ei haluaisi luopua missään olosuhteissa. Unelman tavoittelemisen esteenä on usein asioita, jotka ovat meissä itsessämme ja niihin asioihin voimme yleensä vaikuttaa.
Ihminen ei ole vastuussa niistä tunteista, mitä hän aiheuttaa läheisissään. Jokaisen tulee kuitenkin unelmaa tavoitellessaan ottaa läheisten näkökulma huomioon. Läheisemme ovat aina mukana unelmissamme: he estävät, hidastavat tai tukevat niitä.
Rohkeus ratkaisee
Unelmien tavoittelussa on kyse rohkeudesta. Rohkeutta on tehdä itselleen tärkeitä asioita omasta pelostaan huolimatta. Pelkoa kuulu olla elämässämme. Se suojelee ja estää meitä toimimasta. Terve pelko on paikallaan, mutta joskus se muuttuu koko elämää rajoittavaksi ja silloin on tarpeen käsitellä niitä.
Kaikissa tavoittelemisen arvoisissa asioissa ihmisen on tehtävä oma osuutensa, tavalla tai toisella. Joskus tavoite toteutuu, joskus ei. Täytyy vain oppia hyväksymään, että ellei tavoite toteudu nyt, sen aika voi olla myöhemmin.
Toisaalta joskus täytyy luopua unelmastaan ja on uskottava, että jotain muuta on tulossa tilalle. Unelmien toteuttaminen merkitsee vastuun ottamista ja oman osuuden tekemistä sen eteen.
Lähde: Marja Leena Toukonen (2008). Unelmatyöskentely. PS-kustannus"
http://www.suhdesoppa.fi/itsetuntemus/ota-vastuu-unelmistasi/
---
tiistai 14. helmikuuta 2012
keskiviikko 25. tammikuuta 2012
Pitkästä aikaa
Hello!
Onkin vierähtänyt ihan käsittämättömän pitkä aika siitä, kun olen viimeksi tänne jotain kirjoitellut. Tähän on useampia syitä. Ensinnäkin aikaisemmat blogimerkinnät muistuttaa minua varsin konkreettisesti Pepsin kohtalosta ja siitä syvästä surusta joka kulkee mukana enemmän tai vähemmän tiedostettuna seuralaisena päivittäin. Toisena syynä on se, että haluan lisätä tänne paljon kuvia mutta kuvien lisäämiseen liittyy aina hieman väkertelyä en ole siihen projektiin vielä jaksanut lähteä. Kolmanneksi ehkä tärkein syy ja vaikeasti selitettävä.. elämässä on ollut monenlaisia huolia ja murheita mutta myös iloa, menoa ja stressiä. Jotenkin oma mieliala-ilmapiiri ei ole ollut suotuisa bloggaamiseen, joten olen antanut homman olla. Mutta ehkäpä tämä nyt tästä taas muuttuu. Ja ehkäpä blogissa voisi yrittää purkaa, jotain tunnelatausta vaikkapa opiskelupaineiden osalta.
Lupailin kuvia joulukäsitöistä mutta kuva-arkistoja selaillessani totesin, että enpä ole taaskaan muistanut ottaa valokuvia kaikista väkertelyistä mutta lisään kyllä muutaman joulukuvankin kunhan vapaa-aikaa riittää kuvien kanssa leikkimiseen. Luvassa on myös lintukuvia, puudelikuvia ja tietysti muutama luminen otoskin.
No nyt jotain arkisempia kuulumisia. Olen linnoittautunut opiskelutavaroineni tänne olohuoneen ison ruokapöydän ääreen, vieressä on iso pino kirjoja, joiden kanssa vietän aikaa. Samaan tapaan pöydällä on vinopino etlareita joita plärään läpi aineistoa etsien. Lisänä on vielä muutama sadan sivun nippu journaliprinttejä. Aloitin tämän vuoden opiskelutyöt tutustumalla kulttuuripoliittisen päätöksenteon eri tekijöihin ja näiden tahojen keskinäiseen vuorovaikutukseen. Samalla selvitin itselleni ihan perusteet kehysbudjetoinnista, kuntien valtionusuuksien muutoksista jne. Eilen löysin todella mielenkiintoisen nettijournalin "Media, Culture, Society". Sieltä löytyy tosi mielenkiintoisia juttuja viestinnän, kulttuurin ja yhteiskunnan moninaisesta suhteesta. Mä etsin siitä lähinnä teoriaan ja case-esimerkkejä internet keskustelupalstan käyttämisestä tutkimusaineistoja ja samalla jotain vastaavie juttuja koskien sanomalehtien mielipidepalstoja.
Uusi vuosi voi olla jonkinlainen uusi alku. Minä olen alkanut juomaan vihreää teetä, runsaasti ja toivon että tästä tulee hyvä uusi tapa. Nytkin minulla on pannullinen vihreää teetä vieressä ja siemailen juomaa kauniista kupista. Tämän hetkiset tee suosikit ovat forsman tean " India Yoga Chai" ja "Vihreä Jasmiini". Ensinnämainittu on aivan jumalaista chaita, juuri sellaista mitä olen etsiskellyt jo useamman vuoden (vihreä tee, kardemumma, chili, fenkolinsiemenet, paahdettu mate ja hedelmäöljyt). Niin hyvää ja juuri sopivan makeaa. Hyvää soijamaidolla ja ilman. Koukuttavaa herkkua. Vihreä jasmiini on kanssa todella hyvää, tietenkin. Jasmiini on fairtrade tuote, että win-win. Jasmiiniteessä on yli-ihanat jasmiininkukinnot, joita tekisi mieli lisäillä valmiiseen juomaan kellumaan.
Olen loppusyksystä lähtien käynyt kerta viikkoon hierojalla. Alunperin hoidatin lähinnä alaselkää mutta nyt pääpaino on siirtynyt jalkoihin. On ihan uskomatonta miten jumissa koivet voikin olla. Tarkoituksena on saada hierojan avulla jalat sellaiseen kuntoon, että voin venyttelyn avulla ylläpitää parempaa kuntoa. Hierontapalvelun hyödyntämisestä on ollut myös se hyöty, että olen ajanut autolla viikottain. Aikaisemmin olen pyrkinyt välttelemään talviajoa, varsinkin kaupungissa. Ei se todellakaan vieläkään ole lempparihommaa mutta se ei enää pistä koko naista ihan paniikkiin.
Niin, kävin vähän aikaa sitten tekemässä freelancer-sopimuksen museolla eli pääsen taas jatkossa heittämään opastuskeikkaa: lähinnä taidemuseolla ja silloin tällöin myös hiihdolla.
Jeps, nyt pitää varmaan alkaa järjestelemään itseään lähtökuntoon, ettei tule liian kiire. Lupana palata lähitulevaisuudessa kirjoittamaan ja kuvittamaan!
Onkin vierähtänyt ihan käsittämättömän pitkä aika siitä, kun olen viimeksi tänne jotain kirjoitellut. Tähän on useampia syitä. Ensinnäkin aikaisemmat blogimerkinnät muistuttaa minua varsin konkreettisesti Pepsin kohtalosta ja siitä syvästä surusta joka kulkee mukana enemmän tai vähemmän tiedostettuna seuralaisena päivittäin. Toisena syynä on se, että haluan lisätä tänne paljon kuvia mutta kuvien lisäämiseen liittyy aina hieman väkertelyä en ole siihen projektiin vielä jaksanut lähteä. Kolmanneksi ehkä tärkein syy ja vaikeasti selitettävä.. elämässä on ollut monenlaisia huolia ja murheita mutta myös iloa, menoa ja stressiä. Jotenkin oma mieliala-ilmapiiri ei ole ollut suotuisa bloggaamiseen, joten olen antanut homman olla. Mutta ehkäpä tämä nyt tästä taas muuttuu. Ja ehkäpä blogissa voisi yrittää purkaa, jotain tunnelatausta vaikkapa opiskelupaineiden osalta.
Lupailin kuvia joulukäsitöistä mutta kuva-arkistoja selaillessani totesin, että enpä ole taaskaan muistanut ottaa valokuvia kaikista väkertelyistä mutta lisään kyllä muutaman joulukuvankin kunhan vapaa-aikaa riittää kuvien kanssa leikkimiseen. Luvassa on myös lintukuvia, puudelikuvia ja tietysti muutama luminen otoskin.
No nyt jotain arkisempia kuulumisia. Olen linnoittautunut opiskelutavaroineni tänne olohuoneen ison ruokapöydän ääreen, vieressä on iso pino kirjoja, joiden kanssa vietän aikaa. Samaan tapaan pöydällä on vinopino etlareita joita plärään läpi aineistoa etsien. Lisänä on vielä muutama sadan sivun nippu journaliprinttejä. Aloitin tämän vuoden opiskelutyöt tutustumalla kulttuuripoliittisen päätöksenteon eri tekijöihin ja näiden tahojen keskinäiseen vuorovaikutukseen. Samalla selvitin itselleni ihan perusteet kehysbudjetoinnista, kuntien valtionusuuksien muutoksista jne. Eilen löysin todella mielenkiintoisen nettijournalin "Media, Culture, Society". Sieltä löytyy tosi mielenkiintoisia juttuja viestinnän, kulttuurin ja yhteiskunnan moninaisesta suhteesta. Mä etsin siitä lähinnä teoriaan ja case-esimerkkejä internet keskustelupalstan käyttämisestä tutkimusaineistoja ja samalla jotain vastaavie juttuja koskien sanomalehtien mielipidepalstoja.
Uusi vuosi voi olla jonkinlainen uusi alku. Minä olen alkanut juomaan vihreää teetä, runsaasti ja toivon että tästä tulee hyvä uusi tapa. Nytkin minulla on pannullinen vihreää teetä vieressä ja siemailen juomaa kauniista kupista. Tämän hetkiset tee suosikit ovat forsman tean " India Yoga Chai" ja "Vihreä Jasmiini". Ensinnämainittu on aivan jumalaista chaita, juuri sellaista mitä olen etsiskellyt jo useamman vuoden (vihreä tee, kardemumma, chili, fenkolinsiemenet, paahdettu mate ja hedelmäöljyt). Niin hyvää ja juuri sopivan makeaa. Hyvää soijamaidolla ja ilman. Koukuttavaa herkkua. Vihreä jasmiini on kanssa todella hyvää, tietenkin. Jasmiini on fairtrade tuote, että win-win. Jasmiiniteessä on yli-ihanat jasmiininkukinnot, joita tekisi mieli lisäillä valmiiseen juomaan kellumaan.
Olen loppusyksystä lähtien käynyt kerta viikkoon hierojalla. Alunperin hoidatin lähinnä alaselkää mutta nyt pääpaino on siirtynyt jalkoihin. On ihan uskomatonta miten jumissa koivet voikin olla. Tarkoituksena on saada hierojan avulla jalat sellaiseen kuntoon, että voin venyttelyn avulla ylläpitää parempaa kuntoa. Hierontapalvelun hyödyntämisestä on ollut myös se hyöty, että olen ajanut autolla viikottain. Aikaisemmin olen pyrkinyt välttelemään talviajoa, varsinkin kaupungissa. Ei se todellakaan vieläkään ole lempparihommaa mutta se ei enää pistä koko naista ihan paniikkiin.
Niin, kävin vähän aikaa sitten tekemässä freelancer-sopimuksen museolla eli pääsen taas jatkossa heittämään opastuskeikkaa: lähinnä taidemuseolla ja silloin tällöin myös hiihdolla.
Jeps, nyt pitää varmaan alkaa järjestelemään itseään lähtökuntoon, ettei tule liian kiire. Lupana palata lähitulevaisuudessa kirjoittamaan ja kuvittamaan!
Tunnisteet:
herkut,
hömppä,
opiskelu,
työt,
uudistuminen
perjantai 2. syyskuuta 2011
Ajattelin perjantain kunniaksi lisäillä lupailemiani kuvia. Sain vihdoinkin vähän räpsittyä fotoja uutuuksista joten lisäilempä niitä heti tänne. Pääpaino uutukaisissa on tuo maailman upein salkku. Sen avulla kuvasin muitakin jutskia. Kuitenkin vielä pari sanaa salkusta itsestään. Sehän on siis maailman upein juttu <3
Kestävää, pehmeää nahkaa jossa elämän jäljet saa näkyä. Halusin juuri tuollaisen ison vanhanaikaisen salkun olkahihnalla. Laukku on ollut heti käytössä, sinne mahtuu kasapäin kirjoja ja vihkoja ja läppäri ja kaikki. Se on niin ihana. Kuvat kertoo...
Seuraavaksi kuvassa pikaisesti käy uudet silmälasini.. ekstemporeekuvaus joten antakaa anteeksi likaiset linssit.
No sitten vielä kuva korvisihanuuksista. Taidemuseolla työkaverit lupautuivat tilaamaan mulle samasta sarjasta kaulakorun. Pitääpä huomenna kun on taidelauantai muistaa kysyä joko koru on saapunut lunastettavaksi.
Sitten viimeiseksi pari makupalaa tämän hetkisestä käsityöprokkiksesta eli siitä kukkaviltistä. Se on nyt ihan virallisena projektina, sillä lisäsin sen myös ravelryyn projektilistalle.
Lähes jokaisessa kuvassa komeilee tuo mahtipontisen vaatimaton salkku. Se oli siis mahdollista hankkia lahjarahoilla, kiitokset siitä siis Mummolle ja Vaarille, Äidille ja Itulle, Päiville ja Hannulle sekä Marjolle ja Esalle. Laukun omistajan onnellisuuteen kuuluu keskeisesti se juttu että tuo on lahjana koko suvun puolikkaalta, siltä perusporukalta jonka kanssa on mitä mainiointa viettää aikaa = Lähimummola ja tätsyt miehineen ja oma lauma. Se on siis gradulaukku.
Gradun aineiston kasaaminen on myös aloitettu. Olen jo muutaman päivän viettänyt kirjastolla ja kantanut tuossa upeassa veskassa kirjoja kotiin. Otsikot ja sisällöt pyörivät seuraavanlaisissa teemoissa kaupunkien kulttuuripolitiikka ja kulttuuristrategiat, kaupunkimaine, kulttuurin arviointi ja vaikutusten väylät, kulttuurin vaikutusten arviointi, kulttuuripolitiikan toiveet tavoitteet ja todellisuus, valistus/museopeda/oppiminen taidemuseo kohtaa yleisönsä, kulttuurilaitosten taloudelliset vaikutukset, kulttuurialuekehittämisen toimenpideohjelma jne. Varsin makoisia ja hyödyllisiä lähteitä tuntuu löytyvät heti kärkeen.
Aktiivista elämä on muutenkin, karppailen rennosti. Lähes joka päivä tulee "wiiailtua", tein eilen rytminyrkkeilyä niin pitkään että nyt on lavat ihan hellänä. Zumba maistuu aina välissä. Ja kävelylenkkeily jatkuu. Sookie kirjoista on menossa setin viimeinen varsinainen, sen päälle on vielä se novellikokoelma.. Sookieta tulee varmaan ikävä ja varmaan myös Erickiä ja muita hahmoja mutta onneksi kirjoja voi lukea useampaan otteeseen. Ja onhan tuossa taas muita opuksia jonossa mm. lukematon Pratchett...
lauantai 20. elokuuta 2011
oh, ensin ajattelin kirjoitella työjutuista mutta enpä taida jaksaa.. Jouduin siis töissä pitämään ihan kuria parille ääliö pojalle joista tuli täysin mieleen omat menneisyyden haamut, siis kolme kappaletta teinipoikia jotka hyppi täysin silmille kun yritin opastaa.. oli hehkeetä. Onneksi nyt oli poikkeuksellisesti tämä päivä vapaata, että ehtii vähän ladata akkuja huomista varten.
Oon harrastellut virkkauksia eilen illalla ja tämän päivän. Sain tehtyä yhden lahjan ja olen jo aloittanut joululahjojen suunnittelua. Oon havainnut että hauska luova ja konkreettinen tekeminen antaa huomattavasti virtaa arkeen. Parina viime vuotena kun olen harrastanut noita itse-tehtyjä-lahjoja, olen ollut aina ihan pinteessä lahjojen kanssa parina joulunalusviikkoina. Jos osaisi aloittaa hommat tarpeeksi ajoissa voisi tekemisestä nauttia pitempään, eikä olisi sitä karseeta hässäkkää.
Oon myös taas suunnitellut maalausprojekteja, eli niitäkin voisi alkaa hahmottelemaan. Ja ainiin, olen myös suunnitellut yhtä veistosta ja muutamat sisustuselementit talvea varten. Veistoksesta tulee sarvipää, ehkä enemmän hirvi kuin paholainen, sarvet on mutta naama puuttuu. Teemaltaan haluan siihen sitä "metsänlumooja"-aihepiiriä. Kiinnostaisi kokeilla saisiko sellaiseen muoviseen vappunaamariin valettua kipsiä. Jos se ei onnistu niin pitää keksiä vaikka vaan joku ovaalinmallinen valuastia. Pitää myös keksiä miten saan puiset sarvet kiinnitettyä siihen naamaan. Pähkättävää vielä riittää mutta toivoisin että saisin tuon työn tehtyä tässä syksyn aikana niin että saisin sen jonnekin huoneen seinälle tms. auttamaan tieteellisissä haasteissa.
Oon harrastellut virkkauksia eilen illalla ja tämän päivän. Sain tehtyä yhden lahjan ja olen jo aloittanut joululahjojen suunnittelua. Oon havainnut että hauska luova ja konkreettinen tekeminen antaa huomattavasti virtaa arkeen. Parina viime vuotena kun olen harrastanut noita itse-tehtyjä-lahjoja, olen ollut aina ihan pinteessä lahjojen kanssa parina joulunalusviikkoina. Jos osaisi aloittaa hommat tarpeeksi ajoissa voisi tekemisestä nauttia pitempään, eikä olisi sitä karseeta hässäkkää.
Oon myös taas suunnitellut maalausprojekteja, eli niitäkin voisi alkaa hahmottelemaan. Ja ainiin, olen myös suunnitellut yhtä veistosta ja muutamat sisustuselementit talvea varten. Veistoksesta tulee sarvipää, ehkä enemmän hirvi kuin paholainen, sarvet on mutta naama puuttuu. Teemaltaan haluan siihen sitä "metsänlumooja"-aihepiiriä. Kiinnostaisi kokeilla saisiko sellaiseen muoviseen vappunaamariin valettua kipsiä. Jos se ei onnistu niin pitää keksiä vaikka vaan joku ovaalinmallinen valuastia. Pitää myös keksiä miten saan puiset sarvet kiinnitettyä siihen naamaan. Pähkättävää vielä riittää mutta toivoisin että saisin tuon työn tehtyä tässä syksyn aikana niin että saisin sen jonnekin huoneen seinälle tms. auttamaan tieteellisissä haasteissa.
tiistai 16. elokuuta 2011
torstai 21. heinäkuuta 2011
Hello ihmiset!
Tänään on ollut ihanan kultturellivapari. Lähdetiin äidin kanssa ensin Sibeliustalolle Lahti Biennaaliin ja sen jälkeen käytiin Casellissa lounaalla. Lounas oli varsin karppia sillä äiti alkoi pari päivää sitten puhumaan siitä, miten hän haluasi ensimmäistä kertaa alkaa kunnolla karppaamaan. Äitihän on karppaillut tosi lievästi aikaisemmin, lähinnä jättänyt jotakin perunaa vähemmälle silloin kuin aikaisemmin itu ja minä karppailtiin. Nyt sitten olen yrittänyt valistaa äitiä näissä karppimeiningeissä. Ja tänään aloitettiin karppi.
Kuitenkin lounaalta jatkettiin Orimattilaan Villa Roosan Hommage-näyttelyyn, joka oli varsin viehättävä. Nähtiin mm. Kasitonnin videoteos. Viehättävän, viehkeää ja veikeää. Sieltä suunnattiin vielä piipahtamaan kehräämöllä. Se oli kuitenkin aika pettymys, tuntuu ränsistyneen ja menettäneen viehätystään roimasti. Toivottavasti sinne saataisiin uusia tekijöitä ja hyvää asennetta. Olisi hyvä, että kohde säilyisi käytössä.
Tein myös vähän pr-hommia päivän aikana. Eihän sitä osaa olla ihan toimettomana ;) Elikkä vein mainoksen julistemuseon opastuksista sekä Sibeloiustalolle ja Villa Roosaan. Molempiin ajattelin toimittaa lisää lappuja. Sibikselle lähinnä ajattelin laittaa lisää mainoksia ja Roosaan ainakin niitä ilmaiskortteja ja myös julisteen jos julisteita vielä on jossakin. Pitää myös lisätä Villa Roosan väki taidemuseon listoille, jostakin syystä meidän mainosjulisteet ei ole menneet sinne laisinkaan. Mutta tähän tulee muutos. Nimeä listaan ja alkaa homma pelittämään. Kyllähän niillä pitää olla meidän julisteet kun meillä on niiden julisteet esillä. Arvokasta verkostoitumista.
Karppimeiningit meinaa sitä, että tarvitsee vähän enemmän ajatella noita lounasjuttuja ja eväitä. Huomenna vois periaatteessa vaikka käydä syömässä salaattilounaan mutta taidan kuitenkin tehdä eväät itse. Kokkaaminen on niin kivaa ja rentouttavaa. Suunnitelmissa olisi esimerkiksi marinoitukukkakaalisalaatti tai coleslaw. Ei kuulosta pahalta. Ja aamuksi on ihanaa soijajogurttia ja kahvin kanssa voi nautiskella leipäjuustoa. Töiden jälkeen vähän valkkaria tai valkkarispritseriä kirjan kanssa riippumatossa. Not bad.
Ainiin, sain askelmittarin. Tulee käveltyä suht sama määrä museo-päivän aikana kun mitä käveli prismassa mutta yritän saada vähintään sen kymmentuhatta askelta päivässä täyteen. Ollaan alettu äidin kanssa käymään kävelylenkeillä ja tarkoituksena olisi nostattaa kuntoa hitaasti ja katsoa voisiko tahdin saada vähän juoksumuotoisemmaksi. Näiden lisäksi pelaan päivittäin wiin tanssipeliä. Töissä pyrin käyttämään mahdollisimman paljon portaita hissin sijaan, ainakin alaspäin hipsin mielelläni portaita. Masaikengät on tietenkin aktiivikäytössä, pysyy ryhti ja lihakset kondiksessa.
Olen älyttömän tyytyväinen ja onnellinen tuosta työpaikasta. Alkukankeuden jälkeen tuntuu todella kotoisalta ja varsinkin ja ennenkaikkea mielekkäältä. Voisin todellakin kuvitella että tekisin tätä työtä vuosikausia. Näyttelyiden rytmi tuo vaihtuvuutta, työ sisätää asiakaspalvelua mutta myös tutkimusta... Ensimmäistä kertaa elämässäni voin kuvitella itseni johonkin työpaikkaan. Ensimmäistä kertaa minulla on haave jostakin työpaikasta. Tämä on rakkauden kesä. Ehkä hieman erilailla kuin asia yleisemmin ajatellaan mutta niin ihanaa ja onnellista, mielekästä omaa elämää. Ajatus huomisesta työpäivästä tuo hymyn huulille. Priceless!
Kuitenkin lounaalta jatkettiin Orimattilaan Villa Roosan Hommage-näyttelyyn, joka oli varsin viehättävä. Nähtiin mm. Kasitonnin videoteos. Viehättävän, viehkeää ja veikeää. Sieltä suunnattiin vielä piipahtamaan kehräämöllä. Se oli kuitenkin aika pettymys, tuntuu ränsistyneen ja menettäneen viehätystään roimasti. Toivottavasti sinne saataisiin uusia tekijöitä ja hyvää asennetta. Olisi hyvä, että kohde säilyisi käytössä.
Tein myös vähän pr-hommia päivän aikana. Eihän sitä osaa olla ihan toimettomana ;) Elikkä vein mainoksen julistemuseon opastuksista sekä Sibeloiustalolle ja Villa Roosaan. Molempiin ajattelin toimittaa lisää lappuja. Sibikselle lähinnä ajattelin laittaa lisää mainoksia ja Roosaan ainakin niitä ilmaiskortteja ja myös julisteen jos julisteita vielä on jossakin. Pitää myös lisätä Villa Roosan väki taidemuseon listoille, jostakin syystä meidän mainosjulisteet ei ole menneet sinne laisinkaan. Mutta tähän tulee muutos. Nimeä listaan ja alkaa homma pelittämään. Kyllähän niillä pitää olla meidän julisteet kun meillä on niiden julisteet esillä. Arvokasta verkostoitumista.
Karppimeiningit meinaa sitä, että tarvitsee vähän enemmän ajatella noita lounasjuttuja ja eväitä. Huomenna vois periaatteessa vaikka käydä syömässä salaattilounaan mutta taidan kuitenkin tehdä eväät itse. Kokkaaminen on niin kivaa ja rentouttavaa. Suunnitelmissa olisi esimerkiksi marinoitukukkakaalisalaatti tai coleslaw. Ei kuulosta pahalta. Ja aamuksi on ihanaa soijajogurttia ja kahvin kanssa voi nautiskella leipäjuustoa. Töiden jälkeen vähän valkkaria tai valkkarispritseriä kirjan kanssa riippumatossa. Not bad.
Ainiin, sain askelmittarin. Tulee käveltyä suht sama määrä museo-päivän aikana kun mitä käveli prismassa mutta yritän saada vähintään sen kymmentuhatta askelta päivässä täyteen. Ollaan alettu äidin kanssa käymään kävelylenkeillä ja tarkoituksena olisi nostattaa kuntoa hitaasti ja katsoa voisiko tahdin saada vähän juoksumuotoisemmaksi. Näiden lisäksi pelaan päivittäin wiin tanssipeliä. Töissä pyrin käyttämään mahdollisimman paljon portaita hissin sijaan, ainakin alaspäin hipsin mielelläni portaita. Masaikengät on tietenkin aktiivikäytössä, pysyy ryhti ja lihakset kondiksessa.
Olen älyttömän tyytyväinen ja onnellinen tuosta työpaikasta. Alkukankeuden jälkeen tuntuu todella kotoisalta ja varsinkin ja ennenkaikkea mielekkäältä. Voisin todellakin kuvitella että tekisin tätä työtä vuosikausia. Näyttelyiden rytmi tuo vaihtuvuutta, työ sisätää asiakaspalvelua mutta myös tutkimusta... Ensimmäistä kertaa elämässäni voin kuvitella itseni johonkin työpaikkaan. Ensimmäistä kertaa minulla on haave jostakin työpaikasta. Tämä on rakkauden kesä. Ehkä hieman erilailla kuin asia yleisemmin ajatellaan mutta niin ihanaa ja onnellista, mielekästä omaa elämää. Ajatus huomisesta työpäivästä tuo hymyn huulille. Priceless!
lauantai 9. heinäkuuta 2011
Hikinen iltapäivä
Onpas ollut hiostava päivä. Piti tulla ukkosta mutta se ja sateet meni jotenkin tästä ihan ohi ja jätti vaan tälläisen hehkeän hikisen ilmatilan joka kaikenkukkuraksi aiheuttaa päänsärkyä.
Töissä sentään oli mukavaa. Pääsyin viikon mietinnän jälkeen ostamaan itselleni ihanat, näyttävät ja muutenkin ihan mahdit korvikset itselleni. Korujen takaa löytyy "2.elämä" niminen kierrätysmateriaaleja käyttävä innovatiivinen kiinalais-meksikolainen pariskunta. Tykkään noista ihan älyttömästi, en yleensä osaa käyttää roikkuvia korviksia mutta nuo on näyttänyt ja tuntunut ihan omilta koko ajan. En nyt tähän hätään ehtinyt napata noista kuvaa mutta ainakin naamakirjasta löytyy kuvia. Mulla on siis ne isot DROPS-korvikset. =)
Niin ja syy siihen miksi oikeastaan tulin tänne kirjoittelemaan on se, että olin eilen iskän kanssa kattomassa Iron Maidenia ja Alice Cooperia. Maiden ei oikein iskenyt mutta Cooper oli aivan mahtava, joten kaiken aikaa tänää, siis sen aikaa mitä en ole ollut töissä olen kuunnellut hänen klassikkokipaleitaan, yllättävän paljonhan niitäkin tietää, ei ole vaan osannut yhdistää oikeaan henkilöön... poison, school's out, i'm eighteen, man behind the mask,bed of nails, hey stoopid jne. Ja sen aikaa kun olin töissä tai kävelin sinne tai takaisin niin vähintäänkin hyräilin noita kipaleita. Yritin jopa kattoa levyä sokkarilta mutta ei siellä tietenkään mitään hyvää kokoelmaa ollut, olis vaan niin hyvä saada noi kipaleet omaat käyttöön niin että vois kuunnella ipodilla ja vaikka joskus ajellessa (vaikka silloin tarvii kyllä tarkkailla haukkana kaasujalkaa)
Töissä sentään oli mukavaa. Pääsyin viikon mietinnän jälkeen ostamaan itselleni ihanat, näyttävät ja muutenkin ihan mahdit korvikset itselleni. Korujen takaa löytyy "2.elämä" niminen kierrätysmateriaaleja käyttävä innovatiivinen kiinalais-meksikolainen pariskunta. Tykkään noista ihan älyttömästi, en yleensä osaa käyttää roikkuvia korviksia mutta nuo on näyttänyt ja tuntunut ihan omilta koko ajan. En nyt tähän hätään ehtinyt napata noista kuvaa mutta ainakin naamakirjasta löytyy kuvia. Mulla on siis ne isot DROPS-korvikset. =)
Niin ja syy siihen miksi oikeastaan tulin tänne kirjoittelemaan on se, että olin eilen iskän kanssa kattomassa Iron Maidenia ja Alice Cooperia. Maiden ei oikein iskenyt mutta Cooper oli aivan mahtava, joten kaiken aikaa tänää, siis sen aikaa mitä en ole ollut töissä olen kuunnellut hänen klassikkokipaleitaan, yllättävän paljonhan niitäkin tietää, ei ole vaan osannut yhdistää oikeaan henkilöön... poison, school's out, i'm eighteen, man behind the mask,bed of nails, hey stoopid jne. Ja sen aikaa kun olin töissä tai kävelin sinne tai takaisin niin vähintäänkin hyräilin noita kipaleita. Yritin jopa kattoa levyä sokkarilta mutta ei siellä tietenkään mitään hyvää kokoelmaa ollut, olis vaan niin hyvä saada noi kipaleet omaat käyttöön niin että vois kuunnella ipodilla ja vaikka joskus ajellessa (vaikka silloin tarvii kyllä tarkkailla haukkana kaasujalkaa)
keskiviikko 6. heinäkuuta 2011
Still Alive
Hey-hey ihmiset!
Täällä ollaan, en ole vaan pitkien työpäivien päätteeksi jaksanut alkaa kirjoittelemaan blogia. Töissä menee varsin mallikkaasti. Kaikille nyt vielä tiedoksi tätäkin kautta, että Lahden Julistemuseo tarjoaa monenlaisia opastettuja kierroksia tämän kesän aikana. Tiistaisin julistevartti lapsille aina klo 10. Aikuisten julistevartti on näin keskiviikkoisin klo 16. Joka perjantai on myös tarjolla noin tunnin englanninkielinen kierros ja joka toinen sunnuntai sama on tarjolla myös sunnuntaisin. Mutta se nyt näistä työjutuista..
Ostinn tässä itselleni ensimmäisestä tilista kellon, juuri sellaisen mistä olen haaveillutkin. Lupasin itsellleni tuon kellon ja että ostan sen ensimmäisestä tilistä ja vähänkö on mahtavaa että sain tuonkin toteutettua. Nyt tuntuu hienolta kun ei tarvitse kaivaa kännykkää junttimaisesti esiin katsoakseen klokkaa ;)
Kyseessä on siis vahva pinkki/fuksianpunainen jetsetin kello. Noita myy ainakin sokkarit. Oli kyllä kertakaikkisesti love @ first sight ja tämä rakkaustarina jatkuu..

Noita kelloja on monessa ihanassa värissä, joissakin tuo liikkuva reunus-osio on korvattu sellaisella super blingbling-reunuksella mutta se ei ihan ole mun juttu. Rannekkeita on kanssa paria eri mallia, itse päädyin tuohon läpivärjättyyn ja vahvan väriseen rannekkeeseen vaikka etukäteen olin vähän harkinnut sitä toista mallia joka on siis sellainen läpinäkyvä ja kovempaa matskua kun tuo. Väreistä mulla oli harkinnassa violetti ja turkoosi tuon pinkin lisäksi. Tuo oli kuitenkin herkullisin.
Mulla on huomenna vapaapäivä joten ajattelin lähteä kaupungille pyörimään, tsekata sattuisko löytymään kepeitä, kesäisiä työkenkiä tai jotain muuta kivaa. Ale-ansoittelu on jo aloitettu Kouvolan suunnalla viime vkl. Sain kaikkea mahtavaa mm. todella upeat italialaiset farkut sekä ainutlaatuisen tunikan/mekon joka näyttää farkulta mutta onkin todella ohutta ja hyvin laskeutuvaa matskua.
Ainiin pitää vielä tännekin kertoilla mun viime viikonlopun avauksesta. Pyörin viime perjantaina kolmella eri museolla; aamusta olin vetämässä hiihtomuseolla enkkuryhmää, sitten siirryin taidemuseolle ja iltapäivästä lähdin vielä tutustumaan radio&tv-museon kokoelmiin. Oli muuten ensimmäinen työpäivä jolloin lähdin hameessa töihin, oli ollut niin monta päivää hellettä ja varsinkin taidemuseolla on sellaisina päivinä varsin hikinen tunnelma, erityisesti toimistotiloissa. No sitten työpäivän päätteeksi ajattelin oikaista pikkupolkua pitkin alas radiomäeltä. Ja senhän tietää miten siinä käy. Tein siis iloisen spagaatin sillä hiekkapolulla ja sain vasemman säären auki useammasta kohdasta. Onneksi sitä sentään asuu tässä varsin lähellä ettei tarvinnut tuhottoman kauan kinkata verta valuttavan koiven kanssa. Ongelmia tuli sitten vähäsen tuon polven ruhjeen kanssa, siinne oli painunut jonkin verran maa-ainesta ja sorasiruja. Ja näitä en sitten saanut omin keinoin kaivettua koivesta pois. Onneksi ihmisellä on äiti jonka luokse voi karauttaa junalla =D
No juu monenlaista siis tänne. Pitäisi alkaa keksimään vähän töitä tasapainottavia juttuja vapaa-ajalle, on hitusen liian työkeskeistä tämä elo tällä hetkellä. Mutta onneksi tässä on nyt keikkaa ja kaikenlaista muuta sen suuntaista tiedossa.
Täällä ollaan, en ole vaan pitkien työpäivien päätteeksi jaksanut alkaa kirjoittelemaan blogia. Töissä menee varsin mallikkaasti. Kaikille nyt vielä tiedoksi tätäkin kautta, että Lahden Julistemuseo tarjoaa monenlaisia opastettuja kierroksia tämän kesän aikana. Tiistaisin julistevartti lapsille aina klo 10. Aikuisten julistevartti on näin keskiviikkoisin klo 16. Joka perjantai on myös tarjolla noin tunnin englanninkielinen kierros ja joka toinen sunnuntai sama on tarjolla myös sunnuntaisin. Mutta se nyt näistä työjutuista..
Ostinn tässä itselleni ensimmäisestä tilista kellon, juuri sellaisen mistä olen haaveillutkin. Lupasin itsellleni tuon kellon ja että ostan sen ensimmäisestä tilistä ja vähänkö on mahtavaa että sain tuonkin toteutettua. Nyt tuntuu hienolta kun ei tarvitse kaivaa kännykkää junttimaisesti esiin katsoakseen klokkaa ;)
Kyseessä on siis vahva pinkki/fuksianpunainen jetsetin kello. Noita myy ainakin sokkarit. Oli kyllä kertakaikkisesti love @ first sight ja tämä rakkaustarina jatkuu..

Noita kelloja on monessa ihanassa värissä, joissakin tuo liikkuva reunus-osio on korvattu sellaisella super blingbling-reunuksella mutta se ei ihan ole mun juttu. Rannekkeita on kanssa paria eri mallia, itse päädyin tuohon läpivärjättyyn ja vahvan väriseen rannekkeeseen vaikka etukäteen olin vähän harkinnut sitä toista mallia joka on siis sellainen läpinäkyvä ja kovempaa matskua kun tuo. Väreistä mulla oli harkinnassa violetti ja turkoosi tuon pinkin lisäksi. Tuo oli kuitenkin herkullisin.
Mulla on huomenna vapaapäivä joten ajattelin lähteä kaupungille pyörimään, tsekata sattuisko löytymään kepeitä, kesäisiä työkenkiä tai jotain muuta kivaa. Ale-ansoittelu on jo aloitettu Kouvolan suunnalla viime vkl. Sain kaikkea mahtavaa mm. todella upeat italialaiset farkut sekä ainutlaatuisen tunikan/mekon joka näyttää farkulta mutta onkin todella ohutta ja hyvin laskeutuvaa matskua.
Ainiin pitää vielä tännekin kertoilla mun viime viikonlopun avauksesta. Pyörin viime perjantaina kolmella eri museolla; aamusta olin vetämässä hiihtomuseolla enkkuryhmää, sitten siirryin taidemuseolle ja iltapäivästä lähdin vielä tutustumaan radio&tv-museon kokoelmiin. Oli muuten ensimmäinen työpäivä jolloin lähdin hameessa töihin, oli ollut niin monta päivää hellettä ja varsinkin taidemuseolla on sellaisina päivinä varsin hikinen tunnelma, erityisesti toimistotiloissa. No sitten työpäivän päätteeksi ajattelin oikaista pikkupolkua pitkin alas radiomäeltä. Ja senhän tietää miten siinä käy. Tein siis iloisen spagaatin sillä hiekkapolulla ja sain vasemman säären auki useammasta kohdasta. Onneksi sitä sentään asuu tässä varsin lähellä ettei tarvinnut tuhottoman kauan kinkata verta valuttavan koiven kanssa. Ongelmia tuli sitten vähäsen tuon polven ruhjeen kanssa, siinne oli painunut jonkin verran maa-ainesta ja sorasiruja. Ja näitä en sitten saanut omin keinoin kaivettua koivesta pois. Onneksi ihmisellä on äiti jonka luokse voi karauttaa junalla =D
No juu monenlaista siis tänne. Pitäisi alkaa keksimään vähän töitä tasapainottavia juttuja vapaa-ajalle, on hitusen liian työkeskeistä tämä elo tällä hetkellä. Mutta onneksi tässä on nyt keikkaa ja kaikenlaista muuta sen suuntaista tiedossa.
tiistai 24. toukokuuta 2011
päk äkäin
Hello lovelies!
mulla on ollut suuria teknisiä ongelmia blogin kanssa ja siitä johtuu tämä hiljaisuus/kirjoittelu tauko mutta nyt sain linkkivinkkejä joiden avulla sain hommat taas pelittämään, Jee!!!on tuntunut varsin kummalliselta kun on mennyt melkein kuukausi viimeisestä kirjoituksesta mutta jospa tässä nyt yrittäisi kerrata jotakin kuulumisia. hmmm..
viime viikolla mulla oli täällä pitkään odotetut vieraat, olin tehnyt suuria suunnitelmia niille muutamalle päivällä jotka meillä oli käytössä mutta hieman toisin kävi. Ei ehditty aasipatsaalle, eikä käyty yhdessäkään museossa eikä yliopistolla eikä David-ravintolassa syömässä eikä sitä eikä tätä, sillä onnistuin heti ensimmäisenä iltana saamaan jonkinlaisen ruokamyrkytys-vatsataudin jonka parissa vietin paljon aikaa. Täytyy kyllä myöntää, että tuo tauti hitusen pelottikin, sen verran epätyypillinen tila meikäläiselle eikä tietenkään se, että on täällä ulkomailla, ettei satavarmasti tiedä miten lääkäriin pääsee jne. auttanut tilannetta. Mutta mikä auttoi ja pelasti tilanteen täysin oli se että rakas tätsyni oli täällä auttamassa, hoitamassa ja tukemassa. Ilman noita apuja olisin kyllä ollut aika hukassa. Perjantaina sitten käytiin kollektiivisesti lääkärissä ja sain lääkkeet tähän tautiin ja siitä lähtien paraneminen on ollut varsin voittoisaa, hitaasti mutta varmasti olo normalisoituu. Ja enää ei tarvitse kenenkään olla huolissaan: aloin eilen opiskelu-urakat taas esseiden kirjoittamisen muodossa joten we're back to normal.
Tuo tauti oli kuitenkin siitä aika jännä, että pystyin kuitenkin hieman olemaan messissä shoppailemassa. Aina tuntui siltä, että tauti meni ohi kun oli vähän vähemmällä ravinnolla. Olo oli oikeasti todella normaali, joten tottakai sämistin tädin kanssa shoppailemaan. Sain valtaisesti kaikkea uutta ja ihanaa, enkä oikein ehtinyt edes kunnolla kiittämään kaikesta. On kyllä ollut todella luksuskevät kun olen saanut näin paljon ihania vieraita joiden kanssa on voinut kuljeskella näitä katuja ja kauppoja ja nautiskella kaikesta ihanasta mitä elämä tarjoaa... Lisäilen uutuuksista kuvia hiukkasen myöhemmin.
Hömppärintamalla ajankohtainen kysymys on uuden hiustyylin metsästäminen.. tukka on kamalan ylipitkä ja muodoton, latistunut... on ihan jatkuva bad hair day, joka ei enää tunnu kamalan hehkeältä varsinkin kun työt alkaa sitten heti Suomeen saavuttuani.. ja sit olis syytä olla varsin edustuskelpoinen. Tilauksessa on nostetta, rakennetta ja ehdotonta helppoutta. Haluisin ehkä hieman pehmeämpää lookkia taas vaihteeksi, ehkä sitä rokkia alkaa olla asenteessa jo sen verran (varsinkin tämän vuoden jälkeen) että sitä ei tarvitse olla ihan jokaisessa ulkoisessa elementissä. Maybe. Ehdotuksia otetaan vastaan. Innolla.
mulla on ollut suuria teknisiä ongelmia blogin kanssa ja siitä johtuu tämä hiljaisuus/kirjoittelu tauko mutta nyt sain linkkivinkkejä joiden avulla sain hommat taas pelittämään, Jee!!!on tuntunut varsin kummalliselta kun on mennyt melkein kuukausi viimeisestä kirjoituksesta mutta jospa tässä nyt yrittäisi kerrata jotakin kuulumisia. hmmm..
viime viikolla mulla oli täällä pitkään odotetut vieraat, olin tehnyt suuria suunnitelmia niille muutamalle päivällä jotka meillä oli käytössä mutta hieman toisin kävi. Ei ehditty aasipatsaalle, eikä käyty yhdessäkään museossa eikä yliopistolla eikä David-ravintolassa syömässä eikä sitä eikä tätä, sillä onnistuin heti ensimmäisenä iltana saamaan jonkinlaisen ruokamyrkytys-vatsataudin jonka parissa vietin paljon aikaa. Täytyy kyllä myöntää, että tuo tauti hitusen pelottikin, sen verran epätyypillinen tila meikäläiselle eikä tietenkään se, että on täällä ulkomailla, ettei satavarmasti tiedä miten lääkäriin pääsee jne. auttanut tilannetta. Mutta mikä auttoi ja pelasti tilanteen täysin oli se että rakas tätsyni oli täällä auttamassa, hoitamassa ja tukemassa. Ilman noita apuja olisin kyllä ollut aika hukassa. Perjantaina sitten käytiin kollektiivisesti lääkärissä ja sain lääkkeet tähän tautiin ja siitä lähtien paraneminen on ollut varsin voittoisaa, hitaasti mutta varmasti olo normalisoituu. Ja enää ei tarvitse kenenkään olla huolissaan: aloin eilen opiskelu-urakat taas esseiden kirjoittamisen muodossa joten we're back to normal.
Tuo tauti oli kuitenkin siitä aika jännä, että pystyin kuitenkin hieman olemaan messissä shoppailemassa. Aina tuntui siltä, että tauti meni ohi kun oli vähän vähemmällä ravinnolla. Olo oli oikeasti todella normaali, joten tottakai sämistin tädin kanssa shoppailemaan. Sain valtaisesti kaikkea uutta ja ihanaa, enkä oikein ehtinyt edes kunnolla kiittämään kaikesta. On kyllä ollut todella luksuskevät kun olen saanut näin paljon ihania vieraita joiden kanssa on voinut kuljeskella näitä katuja ja kauppoja ja nautiskella kaikesta ihanasta mitä elämä tarjoaa... Lisäilen uutuuksista kuvia hiukkasen myöhemmin.
Hömppärintamalla ajankohtainen kysymys on uuden hiustyylin metsästäminen.. tukka on kamalan ylipitkä ja muodoton, latistunut... on ihan jatkuva bad hair day, joka ei enää tunnu kamalan hehkeältä varsinkin kun työt alkaa sitten heti Suomeen saavuttuani.. ja sit olis syytä olla varsin edustuskelpoinen. Tilauksessa on nostetta, rakennetta ja ehdotonta helppoutta. Haluisin ehkä hieman pehmeämpää lookkia taas vaihteeksi, ehkä sitä rokkia alkaa olla asenteessa jo sen verran (varsinkin tämän vuoden jälkeen) että sitä ei tarvitse olla ihan jokaisessa ulkoisessa elementissä. Maybe. Ehdotuksia otetaan vastaan. Innolla.
maanantai 2. toukokuuta 2011
Bye Bye PBL
" Let silence talk to you." sanoo mun yogi tea; Sweet Chai teepussi. Hmmm.. samaan aikaan huutaa kyllä hevi kuulokkeilla korviin mutta kyllä tässä tuli hiljaisuutta kuunneltua tänään kun nettiyhteys oli syystä X tai Y poikki useamman tunnin.
Yogi teethän on ihan jumalaisia, jos et ole kokeillut niin kokeile. Nämähän on suurimmaksi osaksi näitä teettömiä teitä.
Muita puhuttelevia asioita tässä päivässä. Esimerkiksi se, että tänään vihdoinkin tuli tieto siitä, että olen päässyt läpi siitä edellisestä kurssista. Jee! Ja ihan ok tuloskin tuli että ei tarvii siihen enää haaskata ajatuksia tai aikaa. Tästä innostuneena sain tänään luettua jonkun sata sivua matskuja tuleviin esseisiin ja nyt alkaa olla jonkinmoiset aiheet tai ainakin aihepiirit selvillä. Ehkä vois tässä huomenissa tms. vielä hyväksyttää kirjallisuuden ja aiheet tentaattorilla niin ei tule ylläreitä vaikka kyllä sain poikkeusluvan viime kesälle kirjoittaa täysin vapaavalintaisesta aiheesta ja hyväksytin silloin siis vain peruskirjallisuuden. Että vois toivoa, että sama onnaa nyt varsinkin kun kirjallisuus varioi ihan senkin seikan takia, että olen täällä enkä siellä. Mut jee, hommat edistyy..
Niin ja hömppärintamalta raporttia sen verran että vaikutta tosi mukavilta sekä uusi meikkivoide että puuteri. Epäilin hitusen että meikkivoide saattaisi olla liian tumma mutta värittömän puuterin kanssa ainakin moinen toimi varsin mahdisti, oli ihan nätti olo tänään ja se on suhteellisen harvinaista. Ehkä suomenpäässä tosta voisi ostaa vielä vaaleamman sävyn, puodista tai nettikaupasta... vaikutti paljon kestävämmältä kuin make up storen vastaava tuote. Ainoa juttu mitä ton kanssa pitää huolehtia on se, että ei olis niin pitkäkuiva-iho kun mitä mulla on nyt. Mutta siihenhän löytyy konstit.
Ja kevät! Ihmisillä kuulostaa olevan enemmän menoa ja meininkiä. Ja onhan sitä itellekin enemmän virtaa ja ihanaa kun ei tarvii pakata päälle mahdottomia kerroksia.. Ja vaikka deep purple postauksessa lainasinkin laulun sanoja joissa puhutaan siitä, ettei ole horisonttia niin harvinaista kyllä nyt vaikuttaa olevan parempi käsitys tulevasta kuin aikaisempina keväinäe. On tarkempi suunta, asioita joita odottaa. Ja paljon elämää tässä välissä.
Yogi teethän on ihan jumalaisia, jos et ole kokeillut niin kokeile. Nämähän on suurimmaksi osaksi näitä teettömiä teitä.
Muita puhuttelevia asioita tässä päivässä. Esimerkiksi se, että tänään vihdoinkin tuli tieto siitä, että olen päässyt läpi siitä edellisestä kurssista. Jee! Ja ihan ok tuloskin tuli että ei tarvii siihen enää haaskata ajatuksia tai aikaa. Tästä innostuneena sain tänään luettua jonkun sata sivua matskuja tuleviin esseisiin ja nyt alkaa olla jonkinmoiset aiheet tai ainakin aihepiirit selvillä. Ehkä vois tässä huomenissa tms. vielä hyväksyttää kirjallisuuden ja aiheet tentaattorilla niin ei tule ylläreitä vaikka kyllä sain poikkeusluvan viime kesälle kirjoittaa täysin vapaavalintaisesta aiheesta ja hyväksytin silloin siis vain peruskirjallisuuden. Että vois toivoa, että sama onnaa nyt varsinkin kun kirjallisuus varioi ihan senkin seikan takia, että olen täällä enkä siellä. Mut jee, hommat edistyy..
Niin ja hömppärintamalta raporttia sen verran että vaikutta tosi mukavilta sekä uusi meikkivoide että puuteri. Epäilin hitusen että meikkivoide saattaisi olla liian tumma mutta värittömän puuterin kanssa ainakin moinen toimi varsin mahdisti, oli ihan nätti olo tänään ja se on suhteellisen harvinaista. Ehkä suomenpäässä tosta voisi ostaa vielä vaaleamman sävyn, puodista tai nettikaupasta... vaikutti paljon kestävämmältä kuin make up storen vastaava tuote. Ainoa juttu mitä ton kanssa pitää huolehtia on se, että ei olis niin pitkäkuiva-iho kun mitä mulla on nyt. Mutta siihenhän löytyy konstit.
Ja kevät! Ihmisillä kuulostaa olevan enemmän menoa ja meininkiä. Ja onhan sitä itellekin enemmän virtaa ja ihanaa kun ei tarvii pakata päälle mahdottomia kerroksia.. Ja vaikka deep purple postauksessa lainasinkin laulun sanoja joissa puhutaan siitä, ettei ole horisonttia niin harvinaista kyllä nyt vaikuttaa olevan parempi käsitys tulevasta kuin aikaisempina keväinäe. On tarkempi suunta, asioita joita odottaa. Ja paljon elämää tässä välissä.
sunnuntai 1. toukokuuta 2011
Vapun työt
Jou!
Tänään on ollut varsin mukava puuhapäivä; oon pessyt pyykkiä ja kuivattanut niitä tuossa sisäpihalla. Äidiltä saatu bougainvillea "vera deep purple" on ollut pitämässä pyykeille seuraa ja nauttinut suorasta auringonpaisteesta. Kun saan pyykit kuivaustelineiltä takaisin paikoilleen ajattelin tehdä viikkosiivouksen, idea tuntuu varsin viehättävältä, koska omistan nyt myös varsin hienon mopin. Siivous on kyllä osittain ainakin välineurheilua.
Ja hömppärintamalla on myös uutta; ostin eilen kuningattarenpäivän kunniaksi uuden puuterin ja meikkivoiteen make up foreverilta. Puuteri ainakin vaikuttaa varsin mainiolta vaikken vielä ole päässyt kunnolla testaamaan sitä. Oon myös tässä tehtyn nettitutkimusta hyvästä aurinkosuojallisesta kevyestä ja herkälle iholle suunnatusta päivävoiteesta. Kovasti mua kinnostaisi esimerkiksi yes to carrots-merkin rasva, samalla merkillä on myös kurkku-sarja joka kiinnostaa mutta siinä ei ole sitä aurinkosuojaa joka melkein olisi kyllä tälle iholle must. Mutta ehkä jos kurkkusarjasta olisi putsit ja porkkanasarjasta rasva. Toinen mielenkiintoinen tuote on Fresh soy-tuotteet mutta niitä oon lähinnä nähnyt verkkokaupoissa. Ja hei, ehdotuksia otetaan vastaan jos teillä on vinkkejä!!
oon kuunnellut aika paljon musiikkia viime päivinä ja löytänyt taas joitakin uusia artisteja ja pariinkin kappaleeseen oon alkanut automaattisesti suunnittelemaan koreografioita eli eiköhän sitä pidä taas lähteä tanssitunneille kun tulee Suomeen.
Mut joo, eiköhän tässä voi vähitellen alkaa laittamaan ruokaakin; kukkismuussia ja kalaa. Eilen meinas taas käydä vähän hassusti noiden ruokaostosten kanssa, jumbo oli mennyt tuntia aikaisemmin kiinni ja täällähän ei kaupat ole auki sunnuntaisin. Onnneksi sentään tajusin käydä tsekkaamassa marktin kulman AH:n ja sain sieltä näille parille päivälle sapuskat. Mut kyllä jumbo on vaan enemmän mun makuun: paljon parempi valikoima, halvemmat hinnat ja varsinkin paljon enemmän tilaa kassoilla.. mua ärsyttää täällä se, että kassojen jälkeen ei oo omaa tilaa pakata vaan seuraavan tyypin ostokset vaan lämätään siihen sun juttujen päälle. Tulee turhan kiireellinen tunne, shoppailu on kuitenkin ainakin potenttiaalisesti kivaa vaikka kyseessä olisikin "vain" ruokakauppa.
Tänään on ollut varsin mukava puuhapäivä; oon pessyt pyykkiä ja kuivattanut niitä tuossa sisäpihalla. Äidiltä saatu bougainvillea "vera deep purple" on ollut pitämässä pyykeille seuraa ja nauttinut suorasta auringonpaisteesta. Kun saan pyykit kuivaustelineiltä takaisin paikoilleen ajattelin tehdä viikkosiivouksen, idea tuntuu varsin viehättävältä, koska omistan nyt myös varsin hienon mopin. Siivous on kyllä osittain ainakin välineurheilua.
Ja hömppärintamalla on myös uutta; ostin eilen kuningattarenpäivän kunniaksi uuden puuterin ja meikkivoiteen make up foreverilta. Puuteri ainakin vaikuttaa varsin mainiolta vaikken vielä ole päässyt kunnolla testaamaan sitä. Oon myös tässä tehtyn nettitutkimusta hyvästä aurinkosuojallisesta kevyestä ja herkälle iholle suunnatusta päivävoiteesta. Kovasti mua kinnostaisi esimerkiksi yes to carrots-merkin rasva, samalla merkillä on myös kurkku-sarja joka kiinnostaa mutta siinä ei ole sitä aurinkosuojaa joka melkein olisi kyllä tälle iholle must. Mutta ehkä jos kurkkusarjasta olisi putsit ja porkkanasarjasta rasva. Toinen mielenkiintoinen tuote on Fresh soy-tuotteet mutta niitä oon lähinnä nähnyt verkkokaupoissa. Ja hei, ehdotuksia otetaan vastaan jos teillä on vinkkejä!!
oon kuunnellut aika paljon musiikkia viime päivinä ja löytänyt taas joitakin uusia artisteja ja pariinkin kappaleeseen oon alkanut automaattisesti suunnittelemaan koreografioita eli eiköhän sitä pidä taas lähteä tanssitunneille kun tulee Suomeen.
Mut joo, eiköhän tässä voi vähitellen alkaa laittamaan ruokaakin; kukkismuussia ja kalaa. Eilen meinas taas käydä vähän hassusti noiden ruokaostosten kanssa, jumbo oli mennyt tuntia aikaisemmin kiinni ja täällähän ei kaupat ole auki sunnuntaisin. Onnneksi sentään tajusin käydä tsekkaamassa marktin kulman AH:n ja sain sieltä näille parille päivälle sapuskat. Mut kyllä jumbo on vaan enemmän mun makuun: paljon parempi valikoima, halvemmat hinnat ja varsinkin paljon enemmän tilaa kassoilla.. mua ärsyttää täällä se, että kassojen jälkeen ei oo omaa tilaa pakata vaan seuraavan tyypin ostokset vaan lämätään siihen sun juttujen päälle. Tulee turhan kiireellinen tunne, shoppailu on kuitenkin ainakin potenttiaalisesti kivaa vaikka kyseessä olisikin "vain" ruokakauppa.
Tunnisteet:
hömppä,
musiikki,
puuhaaminen,
shoppailu
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

















