Sanat jotka pettävät kun niitä tarvitaan. Sanoja ei ole näihin tunnetiloihin.
Puudelini Pepsi jätti kivun ja pelon maailman taakseen ja lähti jahtaamaan tennispalloja muihin maisemiin. Pepsi pääsi Juksun viereen mökkimetsään viettämään ikuista kesää.
Minusta eläinlääkäriaseman sivuilla oleva runo kertoo kaiken mikä on tärkeintä.
---
Jos niin käy
että minusta tulee hauras ja heikko
ja kivut häiritsevät untani
niin sinun on tehtävä
mitä on tehtävä
sillä viimeistä matkaa
ei kukaan ole estävä
sinä tulet surulliseksi - minä ymmärrän
älä anna surusi estää sinua
sillä tänä päivänä enemmän
kuin koskaan ennen
rakkautesi ja ystävyytesi punnitaan
Meillä on ollut niin
monta hyvää vuotta
tulevaa ei kannata surra
et haluaisi minun kärsivän
kun aika koittaa,
anna minun mennä...
Vie minut sinne missä
he auttavat minua
mutta pysy luonani loppuun
pidä minua lujasti ja
puhu minulle
kunnes silmäni ovat sulkeutuneet
Tiedän että aikanaan
sinäkin huomaat sen olevan ystävyyttä
jota minulle osoitat
vaikka häntäni on viimeisen
kerran heilahtanut
niin kivulta ja kärsimykseltä
olen säästynyt
Älä sure sitä että
sen täytyy olla sinä
jonka täytyy tehdä päätös
olemme olleet niin läheisiä - me kaksi näinä vuosina
älä anna turhaan sydämesi itkeä
---
Eikä :( :( :( Mikä Pepsille tuli? Juuri eilisiltana Peppi tuumaili kuinka kivaa on kun suvussa on kolme, joiden nimi alkaa samoilla kirjaimilla... Lämmin osanotto ja suurensuuri halaus!!
VastaaPoistaPepsi on kärsinyt jo pidempään selkäongelmista. Reilu kuukausi sitten Pepsille tuli halvaus joka kesti läpi yön. Käytiin lääkärissä ja diagnoosiksi tuli välilevytyrä joka painoi hermoja aiheuttaen kipukohtauksia ja välillä paine eteni selkäytimeen aiheuttaen halvauksen. Nyt vkl Pepsi alkoi saada kivuliata "säpsähdyksiä", välillä jopa kymmenen sekunnin välein. Olotila huononi niin ettei rakas pysynyt kunnolla jaloillaan, ei syönyt, ei juonut eikä pystynyt käymään pihalla. Pepsi oli täysin riippuvainen ihmiskontaktista, heti jos ihminen ei ollut nähtävissä puudeli meni ihan paniikkiin ja kiersi asuntoa hysteerisesti läähättäen.
VastaaPoistaOn ihan hurjan rankkaa. Pepsi oli kuitenkin varsin keskeinen tyyppi viimeiset 12vuotta. Onneksi sentään voitiin haudata Pepsi heti ja tuttuun paikkaan, omalle maalle. Lohduttaututaan kuitenkin sillä nyt vahvasti, että voitiin säästää rakkainta pientä kivulta, kärsimykseltä ja pelolta.