Sanat jotka pettävät kun niitä tarvitaan. Sanoja ei ole näihin tunnetiloihin.
Puudelini Pepsi jätti kivun ja pelon maailman taakseen ja lähti jahtaamaan tennispalloja muihin maisemiin. Pepsi pääsi Juksun viereen mökkimetsään viettämään ikuista kesää.
Minusta eläinlääkäriaseman sivuilla oleva runo kertoo kaiken mikä on tärkeintä.
---
Jos niin käy
että minusta tulee hauras ja heikko
ja kivut häiritsevät untani
niin sinun on tehtävä
mitä on tehtävä
sillä viimeistä matkaa
ei kukaan ole estävä
sinä tulet surulliseksi - minä ymmärrän
älä anna surusi estää sinua
sillä tänä päivänä enemmän
kuin koskaan ennen
rakkautesi ja ystävyytesi punnitaan
Meillä on ollut niin
monta hyvää vuotta
tulevaa ei kannata surra
et haluaisi minun kärsivän
kun aika koittaa,
anna minun mennä...
Vie minut sinne missä
he auttavat minua
mutta pysy luonani loppuun
pidä minua lujasti ja
puhu minulle
kunnes silmäni ovat sulkeutuneet
Tiedän että aikanaan
sinäkin huomaat sen olevan ystävyyttä
jota minulle osoitat
vaikka häntäni on viimeisen
kerran heilahtanut
niin kivulta ja kärsimykseltä
olen säästynyt
Älä sure sitä että
sen täytyy olla sinä
jonka täytyy tehdä päätös
olemme olleet niin läheisiä - me kaksi näinä vuosina
älä anna turhaan sydämesi itkeä
---
torstai 27. lokakuuta 2011
lauantai 10. syyskuuta 2011
UPDATE
- Laudaturseminaari on aloitettu, seminaariohjaaja vaikutti tosi mukavalta, samoin muut semmalaiset. Sellainen I can do this olo. Mahtia!
- Ensimmäinen Jyväskyläpiipahdus on samalla hoidettu. Kaupunki vaikutti pienemmältä. Nyt Jyväskylään liittyy enemmän huonoja muistoja kuin Lahteen. Mutta olihan se omituista kävellä kävelykatua, kauppakatua ja juomatehdasta yli vuoden tauon jälkeen.
- Joululahjakäsityöt on vahvasti suunnitelmiss ja muitakin prokkiksia riittää
- Ens tiistaina pääsen ekaa kertaa P-H käsityöharrastajien tapaamiseen
- Torstaina kävin ostamassa niihin ihaniin korvakoruihin (2.elämä) mätsäävän kaulakorun. Siitä tuli aika arvokas hankinta mutta se on niin ihana että on varmasti hankinnan arvoinen. Kuvaa siitäkin sitten vähän myöhemmin.
- Nyt mökille ja mummolaan =D
- Ensimmäinen Jyväskyläpiipahdus on samalla hoidettu. Kaupunki vaikutti pienemmältä. Nyt Jyväskylään liittyy enemmän huonoja muistoja kuin Lahteen. Mutta olihan se omituista kävellä kävelykatua, kauppakatua ja juomatehdasta yli vuoden tauon jälkeen.
- Joululahjakäsityöt on vahvasti suunnitelmiss ja muitakin prokkiksia riittää
- Ens tiistaina pääsen ekaa kertaa P-H käsityöharrastajien tapaamiseen
- Torstaina kävin ostamassa niihin ihaniin korvakoruihin (2.elämä) mätsäävän kaulakorun. Siitä tuli aika arvokas hankinta mutta se on niin ihana että on varmasti hankinnan arvoinen. Kuvaa siitäkin sitten vähän myöhemmin.
- Nyt mökille ja mummolaan =D
perjantai 2. syyskuuta 2011
Ajattelin perjantain kunniaksi lisäillä lupailemiani kuvia. Sain vihdoinkin vähän räpsittyä fotoja uutuuksista joten lisäilempä niitä heti tänne. Pääpaino uutukaisissa on tuo maailman upein salkku. Sen avulla kuvasin muitakin jutskia. Kuitenkin vielä pari sanaa salkusta itsestään. Sehän on siis maailman upein juttu <3
Kestävää, pehmeää nahkaa jossa elämän jäljet saa näkyä. Halusin juuri tuollaisen ison vanhanaikaisen salkun olkahihnalla. Laukku on ollut heti käytössä, sinne mahtuu kasapäin kirjoja ja vihkoja ja läppäri ja kaikki. Se on niin ihana. Kuvat kertoo...
Seuraavaksi kuvassa pikaisesti käy uudet silmälasini.. ekstemporeekuvaus joten antakaa anteeksi likaiset linssit.
No sitten vielä kuva korvisihanuuksista. Taidemuseolla työkaverit lupautuivat tilaamaan mulle samasta sarjasta kaulakorun. Pitääpä huomenna kun on taidelauantai muistaa kysyä joko koru on saapunut lunastettavaksi.
Sitten viimeiseksi pari makupalaa tämän hetkisestä käsityöprokkiksesta eli siitä kukkaviltistä. Se on nyt ihan virallisena projektina, sillä lisäsin sen myös ravelryyn projektilistalle.
Lähes jokaisessa kuvassa komeilee tuo mahtipontisen vaatimaton salkku. Se oli siis mahdollista hankkia lahjarahoilla, kiitokset siitä siis Mummolle ja Vaarille, Äidille ja Itulle, Päiville ja Hannulle sekä Marjolle ja Esalle. Laukun omistajan onnellisuuteen kuuluu keskeisesti se juttu että tuo on lahjana koko suvun puolikkaalta, siltä perusporukalta jonka kanssa on mitä mainiointa viettää aikaa = Lähimummola ja tätsyt miehineen ja oma lauma. Se on siis gradulaukku.
Gradun aineiston kasaaminen on myös aloitettu. Olen jo muutaman päivän viettänyt kirjastolla ja kantanut tuossa upeassa veskassa kirjoja kotiin. Otsikot ja sisällöt pyörivät seuraavanlaisissa teemoissa kaupunkien kulttuuripolitiikka ja kulttuuristrategiat, kaupunkimaine, kulttuurin arviointi ja vaikutusten väylät, kulttuurin vaikutusten arviointi, kulttuuripolitiikan toiveet tavoitteet ja todellisuus, valistus/museopeda/oppiminen taidemuseo kohtaa yleisönsä, kulttuurilaitosten taloudelliset vaikutukset, kulttuurialuekehittämisen toimenpideohjelma jne. Varsin makoisia ja hyödyllisiä lähteitä tuntuu löytyvät heti kärkeen.
Aktiivista elämä on muutenkin, karppailen rennosti. Lähes joka päivä tulee "wiiailtua", tein eilen rytminyrkkeilyä niin pitkään että nyt on lavat ihan hellänä. Zumba maistuu aina välissä. Ja kävelylenkkeily jatkuu. Sookie kirjoista on menossa setin viimeinen varsinainen, sen päälle on vielä se novellikokoelma.. Sookieta tulee varmaan ikävä ja varmaan myös Erickiä ja muita hahmoja mutta onneksi kirjoja voi lukea useampaan otteeseen. Ja onhan tuossa taas muita opuksia jonossa mm. lukematon Pratchett...
maanantai 29. elokuuta 2011
Syksyistä
Kesätyöt on tehty tältä kesältä ja fiilis on varsin hailea ja haikea. Nyt vasta todella iskee se todellisuus että on nyt Suomessa eikä Hollannissa ja että ei voi vaan piipahtaa Marktilla. Kaipaan Maastrichtin kauneutta, edullisuutta ja kourallista ihmisiä mutta pätkääkään en kaipaa PBL-juttuja.
Kesän aikana tottui siihen ihanuuteen mikä työpaikalla on; se tietty yhteenkuuluvuuden tunne työkavereiden kanssa. Työ tarjosi myös kasvumahdollisuuksia jotka tuli hyödynnettyä ihan täysillä. Työskennellessä oli koko ajan elämässä rytmi ja rutiini ja sen lisäksi ihan roppakaupalla jännittäviä esiintymistilanteita joista opin nauttimaan. Oli koko ajan selvää, että mitä alkaa tekemään seuraavaksi, milloin on mikäkin opastus tai palaveri.
Varsinainen kesätyörupeama on nyt takana päin mutta uudet haasteet odottaa. Sain tosiaan graduaiheen museonjohtajalta ja teen yhteistyötä entisten työkavereiden kanssa. Tämän lisäksi mun pitämiin opastuksiin tykästyttiin siinä määrin, että työkaverit yrittää selvittää josko minua olisi mahdollista pitää freelancerina eli tekisin keikkaluontoisesti opastuksia ja muita museojuttuja aina tarvittaessa.
Olen varma että mennyt kesä on ollut paras tähän astisen elämän varrella! Olen kasvanut henkisesti vaikka millä mitalla. Itsevarmuuden mittarit on ihan erilaisissa lukemissa kuin vuosi sitten. Ja vuosi sitten oli itsevarmuus paremmissa lukemissa kuin aikaisemmin.
Olen löytänyt sellaisen työn jota todella haluan tehdä jatkossakin ja tämä työ on sellainen jota voin todella kuvitella tekeväni. Tämä täysin uutta. En ole uskaltanut haaveilla tai haluta mitään tiettyä uraa/työtä aikaisemmin. Ja nyt voin jopa uskoa olevani hyvä siinä mitä haluan tehdä, työ on mielekästä.
Eli nyt vaan tekemään roikkuvia opintoja ja gradua.
Näiden kaikkien opiskelu ja työjuttujen lisäksi olen alkanut taas koukuttua virkkaamiseen ja lukemiseen. Sookie tarina on nyt Quinn-vaiheessa. Älkää spoilatko! Luin aikamoista vaihtia noita kirjoja eli ehkäpä jo viikon päästä alkaa olla sarja luettuna.
Virkkausrintamalla olen tekemässä taas jättikokoista vilttiä. Tarkoituksena olisi käyttää tuohon ainakin osittain jämälankoja. Käytän ainakin flipfloppia ja viimevuotisia tempoja. Mallina käytän kukkaa josta olen viime aikoina tehnyt mm. huiveja. Vitosen koukulla koukuttelen menemään joten kukista tulee sellaisia ruokalautasen kokoisia. Sitten toisena prokkiksena mulla on isöäidinneliöt taas vaihteeksi. Totesin taas että nuo neliöt on vaan älyttömän ihania, aloin tekemään niitä maailman herkullisimmasta langasta, novitan polku sävyssä munakoiso on tietenkin kyseessä. Sitten kun vielä keksisi että mitä niistä neliöistä aikoo väsätä, ehkä niistäkin tulee joku peittoprokkis tai kattoo nyt mitä kaikkea sitä keksii. Jossei peittoa jaksa niin voishan sitä koota neliöistä vaikka huivin. Laittaa sinne väliin vaikka täysin mustia neliöitä. Tulis varmaan aika särmä.
Ainiin, oon tehnyt myös taas jotain pikkusistuksia tänne miniyksiöön. Ihanat vanhemmat toi mun violetin arkun mummolasta ja sain sen nyt yöpöydäksi, sen sisuksiin saan samalla lankoja ja laukkuja, näitä joka naisen tilaavieviä säilytettäviä. Kohta varmaan yötkin viilenee sen verran että voi pakata tuon pöytä tuulettimen pois yöpöydältä. On aika kiva että sitten saan tuohon arkun päälle vaikka muutaman ihanan värisen kynttilälyhdyn..
Ollaan muuten porukoiden kanssa taas vähän innostuttu wiistä. Vapaina aamuina oon ottanut tavaksi vähän pelailla aamukahvin jälkeen. Tänään oli aika iloinen ylläri. Olin laihtunut päivässä kilon, ei paha vaikka wii jotain valittelikin nopeasta painon muutoksesta. Ja ihmiset jos ette tiedä niin wiihin saa nykyään myös zumban, sen kanssa hiki lentää ja kunto kohoaa. Sitä tulee vahingossa tehtyä usein aika pitkään koska siinä saa sen kunnolla kroppaa liikkeelle kun tekee täysillä eikä tuijota vaan pistelaskureita. Mittaan omat pisteet mahtavassa fiiliksessä ja oman muodon muokkautumisessa.
Kesän aikana tottui siihen ihanuuteen mikä työpaikalla on; se tietty yhteenkuuluvuuden tunne työkavereiden kanssa. Työ tarjosi myös kasvumahdollisuuksia jotka tuli hyödynnettyä ihan täysillä. Työskennellessä oli koko ajan elämässä rytmi ja rutiini ja sen lisäksi ihan roppakaupalla jännittäviä esiintymistilanteita joista opin nauttimaan. Oli koko ajan selvää, että mitä alkaa tekemään seuraavaksi, milloin on mikäkin opastus tai palaveri.
Varsinainen kesätyörupeama on nyt takana päin mutta uudet haasteet odottaa. Sain tosiaan graduaiheen museonjohtajalta ja teen yhteistyötä entisten työkavereiden kanssa. Tämän lisäksi mun pitämiin opastuksiin tykästyttiin siinä määrin, että työkaverit yrittää selvittää josko minua olisi mahdollista pitää freelancerina eli tekisin keikkaluontoisesti opastuksia ja muita museojuttuja aina tarvittaessa.
Olen varma että mennyt kesä on ollut paras tähän astisen elämän varrella! Olen kasvanut henkisesti vaikka millä mitalla. Itsevarmuuden mittarit on ihan erilaisissa lukemissa kuin vuosi sitten. Ja vuosi sitten oli itsevarmuus paremmissa lukemissa kuin aikaisemmin.
Olen löytänyt sellaisen työn jota todella haluan tehdä jatkossakin ja tämä työ on sellainen jota voin todella kuvitella tekeväni. Tämä täysin uutta. En ole uskaltanut haaveilla tai haluta mitään tiettyä uraa/työtä aikaisemmin. Ja nyt voin jopa uskoa olevani hyvä siinä mitä haluan tehdä, työ on mielekästä.
Eli nyt vaan tekemään roikkuvia opintoja ja gradua.
Näiden kaikkien opiskelu ja työjuttujen lisäksi olen alkanut taas koukuttua virkkaamiseen ja lukemiseen. Sookie tarina on nyt Quinn-vaiheessa. Älkää spoilatko! Luin aikamoista vaihtia noita kirjoja eli ehkäpä jo viikon päästä alkaa olla sarja luettuna.
Virkkausrintamalla olen tekemässä taas jättikokoista vilttiä. Tarkoituksena olisi käyttää tuohon ainakin osittain jämälankoja. Käytän ainakin flipfloppia ja viimevuotisia tempoja. Mallina käytän kukkaa josta olen viime aikoina tehnyt mm. huiveja. Vitosen koukulla koukuttelen menemään joten kukista tulee sellaisia ruokalautasen kokoisia. Sitten toisena prokkiksena mulla on isöäidinneliöt taas vaihteeksi. Totesin taas että nuo neliöt on vaan älyttömän ihania, aloin tekemään niitä maailman herkullisimmasta langasta, novitan polku sävyssä munakoiso on tietenkin kyseessä. Sitten kun vielä keksisi että mitä niistä neliöistä aikoo väsätä, ehkä niistäkin tulee joku peittoprokkis tai kattoo nyt mitä kaikkea sitä keksii. Jossei peittoa jaksa niin voishan sitä koota neliöistä vaikka huivin. Laittaa sinne väliin vaikka täysin mustia neliöitä. Tulis varmaan aika särmä.
Ainiin, oon tehnyt myös taas jotain pikkusistuksia tänne miniyksiöön. Ihanat vanhemmat toi mun violetin arkun mummolasta ja sain sen nyt yöpöydäksi, sen sisuksiin saan samalla lankoja ja laukkuja, näitä joka naisen tilaavieviä säilytettäviä. Kohta varmaan yötkin viilenee sen verran että voi pakata tuon pöytä tuulettimen pois yöpöydältä. On aika kiva että sitten saan tuohon arkun päälle vaikka muutaman ihanan värisen kynttilälyhdyn..
Ollaan muuten porukoiden kanssa taas vähän innostuttu wiistä. Vapaina aamuina oon ottanut tavaksi vähän pelailla aamukahvin jälkeen. Tänään oli aika iloinen ylläri. Olin laihtunut päivässä kilon, ei paha vaikka wii jotain valittelikin nopeasta painon muutoksesta. Ja ihmiset jos ette tiedä niin wiihin saa nykyään myös zumban, sen kanssa hiki lentää ja kunto kohoaa. Sitä tulee vahingossa tehtyä usein aika pitkään koska siinä saa sen kunnolla kroppaa liikkeelle kun tekee täysillä eikä tuijota vaan pistelaskureita. Mittaan omat pisteet mahtavassa fiiliksessä ja oman muodon muokkautumisessa.
lauantai 20. elokuuta 2011
oh, ensin ajattelin kirjoitella työjutuista mutta enpä taida jaksaa.. Jouduin siis töissä pitämään ihan kuria parille ääliö pojalle joista tuli täysin mieleen omat menneisyyden haamut, siis kolme kappaletta teinipoikia jotka hyppi täysin silmille kun yritin opastaa.. oli hehkeetä. Onneksi nyt oli poikkeuksellisesti tämä päivä vapaata, että ehtii vähän ladata akkuja huomista varten.
Oon harrastellut virkkauksia eilen illalla ja tämän päivän. Sain tehtyä yhden lahjan ja olen jo aloittanut joululahjojen suunnittelua. Oon havainnut että hauska luova ja konkreettinen tekeminen antaa huomattavasti virtaa arkeen. Parina viime vuotena kun olen harrastanut noita itse-tehtyjä-lahjoja, olen ollut aina ihan pinteessä lahjojen kanssa parina joulunalusviikkoina. Jos osaisi aloittaa hommat tarpeeksi ajoissa voisi tekemisestä nauttia pitempään, eikä olisi sitä karseeta hässäkkää.
Oon myös taas suunnitellut maalausprojekteja, eli niitäkin voisi alkaa hahmottelemaan. Ja ainiin, olen myös suunnitellut yhtä veistosta ja muutamat sisustuselementit talvea varten. Veistoksesta tulee sarvipää, ehkä enemmän hirvi kuin paholainen, sarvet on mutta naama puuttuu. Teemaltaan haluan siihen sitä "metsänlumooja"-aihepiiriä. Kiinnostaisi kokeilla saisiko sellaiseen muoviseen vappunaamariin valettua kipsiä. Jos se ei onnistu niin pitää keksiä vaikka vaan joku ovaalinmallinen valuastia. Pitää myös keksiä miten saan puiset sarvet kiinnitettyä siihen naamaan. Pähkättävää vielä riittää mutta toivoisin että saisin tuon työn tehtyä tässä syksyn aikana niin että saisin sen jonnekin huoneen seinälle tms. auttamaan tieteellisissä haasteissa.
Oon harrastellut virkkauksia eilen illalla ja tämän päivän. Sain tehtyä yhden lahjan ja olen jo aloittanut joululahjojen suunnittelua. Oon havainnut että hauska luova ja konkreettinen tekeminen antaa huomattavasti virtaa arkeen. Parina viime vuotena kun olen harrastanut noita itse-tehtyjä-lahjoja, olen ollut aina ihan pinteessä lahjojen kanssa parina joulunalusviikkoina. Jos osaisi aloittaa hommat tarpeeksi ajoissa voisi tekemisestä nauttia pitempään, eikä olisi sitä karseeta hässäkkää.
Oon myös taas suunnitellut maalausprojekteja, eli niitäkin voisi alkaa hahmottelemaan. Ja ainiin, olen myös suunnitellut yhtä veistosta ja muutamat sisustuselementit talvea varten. Veistoksesta tulee sarvipää, ehkä enemmän hirvi kuin paholainen, sarvet on mutta naama puuttuu. Teemaltaan haluan siihen sitä "metsänlumooja"-aihepiiriä. Kiinnostaisi kokeilla saisiko sellaiseen muoviseen vappunaamariin valettua kipsiä. Jos se ei onnistu niin pitää keksiä vaikka vaan joku ovaalinmallinen valuastia. Pitää myös keksiä miten saan puiset sarvet kiinnitettyä siihen naamaan. Pähkättävää vielä riittää mutta toivoisin että saisin tuon työn tehtyä tässä syksyn aikana niin että saisin sen jonnekin huoneen seinälle tms. auttamaan tieteellisissä haasteissa.
tiistai 16. elokuuta 2011
maanantai 15. elokuuta 2011
The Iso G
No nyt on meikäläiselläkin isolle Geelle aihe. Sain kuin sainkin aiheen Lahden kaupunginmuseon johtajalta ja tänään sain jopa hyväksytettyä sen sekä kulttuuripolitiikassa että taidehistoriassa. Kuukauden päästä olenkin siis jo aloittanut seminaarit. This totally rocks!
Sain myös viime perjantaina uudet silmälasit. Toimitus oli varsin nopea koska tilasin ne vasta maanantaina. Pari päivää ja padam. Ehkä tämä selittää osittain sitä ilmiötä että kukaan ei tuntunut huomaavan muutosta. Vaikka onhan nämä aikalailla samaa väri ja muotokieltä kuin aikaisemmat niin ite kyllä huomaa eron peilikuvasta. Mutta toisaalta älyttömän hyvä, ettei nää näytä kamalan alienilta, ettei kaikki karju että kuka noiden rillien alla piilee kun ei tunnista..
Tällä viikolla alkaa töissä hässäkkä. Serigrafiapaja hässäkkä eli pääsen vetämään opastuksia ysiluokkalaisille. Myös useampi ryhmä tulee amiksesta. Bring it!
Piipahdin Novitan tehtaanmyymälässä sunnuntaina ja ostelin taas muutaman lankakerän: flip flop oli lähes ilmaista joten sitä lähti kolme kerää (2mustaa 1turkoosi), sitten kolme kerää rose mohairia (punainen, violetti ja hopeanharmaa)ja sokerina pohjalla upea munakoison värinen polku-lanka. On taas vähän prokkiksia ilmassa myös sillä saralla, uusia kokeiluja ja vanhoja tuttuja juttuja.
Sain myös viime perjantaina uudet silmälasit. Toimitus oli varsin nopea koska tilasin ne vasta maanantaina. Pari päivää ja padam. Ehkä tämä selittää osittain sitä ilmiötä että kukaan ei tuntunut huomaavan muutosta. Vaikka onhan nämä aikalailla samaa väri ja muotokieltä kuin aikaisemmat niin ite kyllä huomaa eron peilikuvasta. Mutta toisaalta älyttömän hyvä, ettei nää näytä kamalan alienilta, ettei kaikki karju että kuka noiden rillien alla piilee kun ei tunnista..
Tällä viikolla alkaa töissä hässäkkä. Serigrafiapaja hässäkkä eli pääsen vetämään opastuksia ysiluokkalaisille. Myös useampi ryhmä tulee amiksesta. Bring it!
Piipahdin Novitan tehtaanmyymälässä sunnuntaina ja ostelin taas muutaman lankakerän: flip flop oli lähes ilmaista joten sitä lähti kolme kerää (2mustaa 1turkoosi), sitten kolme kerää rose mohairia (punainen, violetti ja hopeanharmaa)ja sokerina pohjalla upea munakoison värinen polku-lanka. On taas vähän prokkiksia ilmassa myös sillä saralla, uusia kokeiluja ja vanhoja tuttuja juttuja.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)